Ģ��ֱ��

9/2024 

FM Tero Sieväsen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "" tarkastustilaisuus pidettiin 20.9.2024. 

Vastaväittäjä toimi professori Arto Mannermaa (ltä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Ohjaajat: Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto), Toni Seppälä (Tampereen yliopisto) ja Elina Sillanpää (Jyväskylän yliopisto & Keski-Suomen Hyvinvointialue)

��ä����ö���پ����dzٱ�: Verenkierron mikro-RNA-pitoisuuksista voidaan arvioida syöpäriskiä Lynchin oireyhtymässä

4 /2024 

FM Anna Kankaanpään gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "" tarkastustilaisuus pidettiin 19.4.2024. 

Vastaväittäjänä toimi dosentti Juulia Jylhävä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Sillanpää (Jyväskylän yliopisto). Ohjaajat: Elina Sillanpää (Jyväskylän yliopisto & Keski-Suomen Hyvinvointialue), Miina Ollikainen (Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto & Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva) ja Asko Tolvanen (Jyväskylän yliopisto). 

��ä����ö���پ����dzٱ�: Biologinen vanheneminen on yksilöllistä ja voimakkaasti periytyvää - eniten vanhenemista nopeuttavat tupakointi ja ylipaino

6/2023

TtM Suvi Ravin liikuntalääketieteen väitöskirjan " tarkastustilaisuus pidettiin 21.6.2023.  

Vastaväittäjänä toimi dosentti Arja Uusitalo (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin Urheilulääkäriasema) ja kustoksena professori Jari Parkkari (Jyväskylän yliopisto). Ohjaajat: Jari Parkkari (Jyväskylän yliopisto), Maarit Valtonen (Huippu-urheilun instituutti KIHU), Benjamin Waller (University of Reykjavik) ja Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). 

��ä����ö���پ����dzٱ�:

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.

”Perinnöllisen fyysisen vahvuuden ja alhaisemman kuolemanriskin välinen yhteys siis säilyi, liikkuipa henkilö vapaa-ajallaan vähän tai enemmän”, väitöskirjatutkija Päivi Herranen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta selventää. 

Naisilla perinnöllinen lihasvoima ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen, mikä voi johtua sukupuolten välisistä biologisista ja ympäristöllisistä eroista, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuoniterveyteen. 

Tutkimuksessa hyödynnettiin polygeenistä summamuuttujaa, joka yhdistää satojen tuhansien geenimuunnosten yhteisvaikutuksen lihasvoimaan. Tutkimuksen aineisto sisälsi tiedot lähes 9000 suomalaisen kaksosen perimästä ja elämäntavoista. Tutkittavien koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla kolmessa eri aikapisteessä.

Koko tutkimusuutinen luettavissa ��ää����ä. 

Alkuperäinen artikkeli: Herranen, P., Waller, K., Joensuu, L., Palviainen,T., Laakkonen, E.K., Kaprio, J. &  Sillanpää, E. (2025) Genetic liability to higher muscle strength associates with a lower risk of cardiovascular disease mortality in men irrespective of leisure-time physical activity in adulthood: a longitudinal cohort study. J Am Heart Assoc.  

Ihmisen taipumus paikallaanoloon voi olla evoluution suosima käyttäytymisen piirre, mutta siitä huolimatta aktiivisuuteen pyrkiminen on tärkeää, muistuttaa Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus. Tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että geeniperimä, joka altistaa paikallaanololle, on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin. Suuri geneettinen alttius paikallaanoloon voi lisätä sairastumisriskiä jopa 20 %

Perimän tiedetään olevan yhteydessä sekä sydän- ja verisuonitauteihin että vähäiseen liikkumiseen. Nyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat ensimmäistä kertaa selvittäneet paikallaanololle altistavan perimän yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuista FinnGen-aineistoa noin 300 000 suomalaisen geeneistä ja sairaustiedoista.

Geneettistä alttiutta voidaan selvittää nykyaikaisten genominlaajuisten riskilukujen avulla. Tutkijat kehittivät  riskiluvun kuvaamaan geneettistä alttiutta vapaa-ajan ruutuajalle, joka on tyypillisin vapaaehtoinen paikallaanolon muoto.  Riskiluvun avulla selvitettiin paikallaanolon geneettisen alttiuden yhteys kaikkien sydän- ja verisuonitautien, verenpainetaudin, iskeemisten sydäntautien kuten sydäninfarktin sekä aivoverenkiertosairauksien ilmaantuvuuteen. Analyysit toistettiin erillisessä vertailuaineistossa, johon kuului noin 35 000 norjalaista.

"Havaitsimme, että geneettinen alttius paikallaanololle lisäsi sydän- ja verisuonitautien riskiä lähes yhtä paljon molemmissa väestöotoksissa. Heillä, joilla oli suurin alttius paikallaanololle, kertyi noin puoli tuntia enemmän paikallaanoloa päivittäin, ja oli noin 20 % suurempi riski yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna heihin, joilla geneettinen alttius oli pienin", kertoo tutkijatohtori Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Liikkeelle kannattaa lähteä, vaikka laiskottaa

Paikallaanolo saattaa olla evoluution muovaama piirre. Paleoantropologit ovat aiemmin esittäneet, että liikkuminen on ollut ihmisen historiassa pitkään selviytymiseen liittyvä tarve, minkä vuoksi ihminen ei olisi kehittynyt liikkumaan vapaaehtoisesti. Vaikka näyttö on vielä pääasiassa teoriapohjaista, ihmisen perimä saattaa säädellä liikuntakäyttäytymistä ja olla yleisesti havaitun ilmiön - väestön vähäisen liikkumisen - taustalla.

"Tuloksemme tukevat aiempia teorioita siitä, että ihmisen taipumuksella paikallaanololle on geneettistä taustaa ja havainnollistavat sen terveysvaikutuksia. Nämä havainnot on hyvä huomioida väestön terveyden edistämisessä", Joensuu kiteyttää.

"Tunne siitä, että ei jaksaisi lähteä liikkumaan, voi olla ihmiselle täysin normaalia. Liikkumisella on kuitenkin hyviä vaikutuksia kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, joten tätä luontaista piirrettä vastaan on hyvä taistella", Joensuu kuvailee.

"Yhteiskuntana meidän tulisi paremmin kannustaa aktiivisuuteen. Hyviä keinoja tähän on tukea liikkumisen yhteisöllisyyttä ja palkitsevuutta", Joensuu pohtii.

Tutkimus julkaistiin maailman johtavassa liikuntatieteen julkaisussa British Journal of Sports Medicinessä. Tutkimuksen ykköskirjoittaja, tutkijatohtori Laura Joensuu, kuuluu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan �ұ�Դ����پ�����-�ٳٰܳ쾱���ܲ������ää��. GenActive-ryhmä tutkii geneettisiä tekijöitä ja elintapoja, jotka ennustavat biologista ikääntymistä, terveyttä ja toimintakykyä. Ryhmän johtajana toimii terveyden edistämisen apulaisprofessori Elina Sillanpää.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Sigrid Juseliuksen säätiö.

Linkki julkaisuun: 

Tuore kaksostutkimus tarkasteli liikunnan ja kuolleisuuden välistä yhteyttä ja voisiko liikunta muokata geneettisen sairausriskin vaikutuksia kuolleisuuteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin liikunnan yhteyttä biologiseen vanhenemiseen.

Suurin hyöty, eli 7 % pienempi kuolleisuus, havaittiin 30 vuoden seurannan aikana vähiten ja kohtuullisesti liikkuvien välillä. Selvä yhteys suuremman liikunnan määrän ja pienemmän kuolleisuuden välillä oli havaittavissa vain lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä runsaasti liikkuvien ja vähiten liikkuvien välillä ei ollut eroa kuolleisuudessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei Maailman terveysjärjestö WHO:n liikuntasuositusten noudattaminen ollut yhteydessä pienempään kuolleisuuteen eikä muokannut geneettisen sairausriskin vaikutuksia kuolleisuuteen. Myöskään kaksoset, joiden aktiivisuustaso 15 vuoden aikana oli liikuntasuosituksen mukainen, eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi pienemmässä kuolemanriskissä verrattuna vähemmän aktiivisiin kaksossisariinsa.

"Yleisesti esiin nousevat liikunnan ja kuolleisuuden väliset suotuisat yhteydet perustuvat havainnoiviin tutkimuksiin, jotka ovat alttiita harhalle monista eri lähteistä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan eri virhelähteitä, emmekä voineet vahvistaa, että liikuntaa koskevien ohjeiden noudattaminen lieventäisi geneettistä sydän- ja verisuonitautiriskiä tai vähentäisi kuolleisuutta kausaalisesti."

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin U:n muotoinen yhteys liikunnan ja biologisen vanhenemisen välillä.

"Biologinen vanheneminen oli nopeinta sekä vähiten että eniten liikkuvilla," kertoo apulaisprofessori Elina Sillanpää.

Muut elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, selittivät suurilta osin liikunnan myönteiset yhteydet biologiseen vanhenemiseen.

Lue englanninkielinen tiedote ��ää����ä. Tutkimusartikkelit on julkaistu  ja  -�����徱����ä

Juho Vainion Säätiö on myöntänyt apurahan seuraaville tutkimusryhmän jäsenille heidän tutkimushankkeisiinsa:

Joensuu Laura, Genetic drivers of physical activity and exercise participation 

Koivunen Kaisa, Resilienssi ja terveenä ikääntyminen: systeemiteoreettinen lähestymistapa 

Pitkänen Anni, Body weight trajectories from childhood to adulthood: Associations with genetics, physical activity, environment, and biological aging 

Ravi Suvi,Nuoruuden ja aikuisuuden aikaisen ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä – geneettisesti informoitu tutkimus 

Tiedekunnan uutinen aiheesta ��ää����ä. Ryhmän jäsenet uutiskuvassa: Anni Pitkänen (edessä vasemmalla), Suvi Ravi (edessä keskellä), Laura Joensuu (edessä oikealla).

Biologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli siitä, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ikäänsä. Biologista vanhenemista voidaan mitata epigeneettisillä kelloilla.

Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako ruokavalio biologista vanhenemisnopeutta nuoressa aikuisuudessa. Tutkimuksen osallistujat olivat 20–25-vuotiaita kaksosia.

Tulosten mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sekä runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö, olivat yhteydessä nopeampaan biologiseen vanhenemiseen. Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä vain vähän lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävät ruokavaliot olivat yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen.

”Osa havaituista yhteyksistä voi selittyä myös muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sillä sekä terveydelle suotuisilla että terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille. Ruokavaliolla säilyi kuitenkin pieni itsenäinen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon”, sanoo tutkijatohtori Suvi Ravi.

Koska tutkittavina oli kaksosia, tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteinen geeniperimä, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ympäristö, selittää ruokavalion ja vanhenemisen yhteyttä nuoressa aikuisuudessa.

Tutkimus on osa Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä -tutkimushanketta, jota rahoittaa Juho Vainion säätiö. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin Kaksosten kehitys ja terveys (FinnTwin12) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 826 yksittäistä kaksosta ja 363 kaksosparia. Ruokavaliota selvitettiin frekvenssikyselyllä, jossa osallistujat raportoivat 55 eri ruoka-aineen tyypillisen käyttötiheyden.

Lue koko tiedote ��ää����ä. Clinical Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli on luettavissa .

��ä����ö���쾱���Ჹ�ٳٰܳ쾱�Ჹ Päivi Herranen tutkimusryhmineen sijoittui toiseksi Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa käsikirjoituksella "Perinnöllinen alttius olla fyysisesti vahva on miehillä yhteydessä vähäisempään riskiin kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin riippumatta aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä: pitkittäinen kohorttitutkimus".

Tutkimuksessa selvitettiin käden puristusvoiman polygeenisen summan avulla, onko perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan yhteydessä pienempään kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, ja voidaanko vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella vaikuttaa näihin yhteyksiin. Tutkimuksen aineisto sisälsi tiedot lähes 9000 suomalaisen kaksosen perimästä ja elämäntavoista useissa eri mittapisteissä. Tulosten perusteella perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan saattaa suojata lievästi erityisesti miehiä sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelta riippumatta aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä tai muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä. 

Puristusvoiman polygeenisen summan itsenäinen kliininen merkitys on kuitenkin vielä rajallinen, mutta se voisi mahdollisesti täydentää perinteisiä riskiarvioita erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden ennustamisessa.

Alkuperäinen uutinen tutkimuskilpailusta löytyy

Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen Biopankki kehittävät keskisuomalaisten elämäntapaseurantaa  | Jyväskylän yliopisto

Jyväskylä yliopiston Tiedonportti-lehti haastatteli tutkijatohtori Anna Kankaanpäätä hänen väitöstutkimuksestaan sekä väitöskirjatyönsä viimeisen osajulkaisun saamasta laajasta mediahuomiosta. Kankaanpää tarkasteli väitöskirjassaan perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen. Viimeisessä osajulkaisussa hän tuki vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä biologisen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksen tulokset olivat yllättävät, ja työ voitti Liikuntatieteellisen seuran järjestämän Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2023 -kilpailun. Kilpailumenestyksen seurauksena tutkimustulokset levisivät myös kansainväliseen mediaan.

Lue koko artikkeli ��ää����ä. 

PhD ��ܲ�é�� ��ó����-���ܱ�Դ� toimi JYU Visiting Fellow -ohjelman rahoittamana vierailevana tutkijana ryhmässämme elokuussa 2024. ��ó����-���ܱ�Դ� on liikunnan ja kansanterveyden vanhempi tutkija Zaragozan yliopistossa Espanjassa ja tutkimusyhteistyökumppani Kansallisen työympäristön tutkimuskeskuksen (Kööpenhamina, Tanska) tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmän kanssa. Hän tutkii terveyteen liittyvää käyttäytymistä ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta tavoitteenaan tunnistaa tutkimuspuutteita ja kehittää menetelmiä, jotka edistävät nykyistä epidemiologista tutkimusta. 

Vierailun isäntinä toimivat apulaisprofessori Elina Sillanpää ja tutkijatohtori Laura Joensuu.

Kuvassa vasemmalta: Laura Joensuu, ��ܲ�é�� ��ó����-���ܱ�Դ� ja Elina Sillanpää

Tutkijatohtori Kaisa Koivunen sai Pohjoismaiden gerontologiliiton lupaavan tutkijan palkinnon, joka jaettiin Tukholmassa pohjoismaisessa gerontologian konferenssissa kesäkuussa 2024. Koivusen tutkimuksen kiinnostuksen kohteita ovat kansanterveys, fyysinen toimintakyky ja erityisesti systeeminen resilienssi ja toimintakyvyn mittaamisen menetelmät. 

Lue lisää palkituista ��ää����ä

Liikuntatieteellisen tiedekunnan tieteen päivä järjestettin 8.5.2024. Tieteen päivässä opiskelijat esittelivät lukuvuoden aikana valmistuneita tai valmistuvia pro gradujaan suullisin tai posteriesityksin. Myös väitöskirjatutkijat esittelivät omia tutkimuksiaan. Jokaisesta oppiaineesta valittiin yksi ansiokas pro gradu, joka esitettiin suullisena esityksenä. Terveyden edistämisen oppiaineessa kunnian sai Anni Pitkänen. Työn otsikko oli "Lapsuuden ylipainon perinnöllisen alttiuden yhteys biologiseen vanhenemiseen nuorilla aikuisilla". Pääohjaajana toimi Anna Kankaanpää ja toisena ohjaajana Elina Sillanpää.

Lisäksi yleisön äänestyksen perusteella parhaimman posteriesityksen palkinnon saivat Michelle Becquart ("Vanhemman ja lapsen yhdessä liikkumisen yhteys lapsen motorisiin taitoihin : poikkileikkaustutkimus neljävuotiailla lapsilla". Ohjaajat Laura Joensuu ja Elina Sillanpää) ja Heidi Maaranen ("Lihavuus yläkoulun terveystiedon oppikirjoissa". Ohjaajat Elina Sillanpää ja Terhi Koivumäki (Tampereen yliopisto)).

Kuvassa vasemmalta: Anni Pitkänen, Heidi Maaranen ja Michelle Becquart

Lihasvoima ja etenkin käden puristusvoima voivat kuvata henkilön voimavaroja suojautua ikääntymisen myötä yleistyviltä sairauksilta ja toiminnanvajauksilta sekä kykyä selviytyä niistä. Lihasvoiman heikkeneminen ikääntyessä on yksilöllistä. Elintapojen lisäksi heikkenemisen nopeuteen vaikuttaa myös perimä.  

"Tutkimuksessamme osoitettiin, että henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan, on jonkin verran alhaisempi vaara sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Parempi perinnöllinen lihasvoima ei kuitenkaan ennakoinut parempaa selviytymistä akuuteista sairauksista", väitöskirjatutkija Päivi Herranen kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälisesti ainutlaatuista FinnGen-aineistoa, joka on koottu suomalaisten biopankkien yhteistyönä. Aineisto koostui 342 443suomalaisesta, jotka ovat antaneet biopankkisuostumuksen ja -näytteen. Tutkittavat olivat iältään 40–108-vuotiaita ja heistä 53 % oli naisia.

Lue koko tiedote ��ää����ä. The Journals of Gerontology Series A-lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli on luettavissa .

Tutkimuksessa havaittiin, että metabolinen oireyhtymä oli yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen. Metabolinen oireyhtymä kiihdytti vanhenemista keskimäärin 2,6 vuotta GrimAge-kellolla ja 1,4 kuukautta jokaista kalenterivuotta kohden uudemmalla DunedinPACE-kellolla mitattuna. Yhteys metabolisen oireyhtymän ja kiihtyneen ikääntymisen välillä säilyi, vaikka analyysissä huomioitiin sukupuoli, ikä, liikunta, tupakointi, alkoholin käyttö tai lääkkeiden käyttö. 

”Tutkimuksessa käytetty aineisto sisälsi myös kaksosia, mikä mahdollisti perimän merkityksen selvittämisen tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa. Tulokset viittasivat siihen, että geneettiset tekijät ovat merkittävä selittävä tekijä metabolisen oireyhtymän ja biologisen vanhenemisen välisessä yhteydessä”, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr Jyväskylän yliopistosta. 

”Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä biologisesta vanhenemisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää terveyden edistämistyössä ja kehitettäessä toimenpiteitä, jotka edesauttavat tervettä vanhenemista”, Föhr lisää. 

Pääaineisto koostui 268 tutkittavasta, joista naisia oli 57 %. He olivat iältään 23–69 vuotiaita, kattaen koko aikuisuuden ikäskaalan. Tutkimus toistettiin tulosten varmentamiseksi kahdessa muussa riippumattomassa aineistossa; toinen aineisto koostui yksilöistä ja toinen kaksosista. Tutkittavien metabolisen oireyhtymän osatekijät - vyötärönympärys, verenpaine sekä paastoverinäytteestä määritetty verensokeri sekä triglyseridien ja hdl-kolesterolin määrä - määritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tutkittavien elintapoihin liittyviä tekijöitä eli liikunta-aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä selvitettiin kyselylomakkeilla. 

Alkuperäinen tiedote löytyy ��ää����ä. Tutkimus on julkaistu lehdessä .

Kaikkiaan Kulttuurirahasto jakoi lokakuussa 2023 saatujen hakemusten perusteella yli 30 miljoonaa euroa apurahoina tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. Hakemuksista menestyi joka kymmenes. Apurahahakemuksia on arvioimassa yli 150 vuosittain vaihtuvaa tieteen ja taiteen eri alojen asiantuntijaa. Taiteelle ohjautui 43 % ja tieteelle 57 % apurahaeuroista.

Monivuotisen apurahan saivat mm. PsT Francesca Brandolin kansainvälisten yliopisto-opiskelijoiden ja henkilökunnan sopeutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Terveystieteiden tohtori Laura Joensuu sai tukea väestön istuvan elämäntavan ja heikon fyysisen kunnon syy-seuraussuhdetta terveydenhuollon kustannuksiin käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. FM Kia Liimatainen puolistaan sai tukea vammaisten ihmisten työelämään siirtymisen kokemuksia käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Apurahojen saajien tiedot löytyvät Suomen Kulttuurirahaston oheisesta tiedostosta.

Voittajatutkimuksen otsikko on Fyysisen aktiivisuuden yhteydet biologiseen vanhenemiseen ja kuolleisuuteen. Anna Kankaanpään ja hänen tutkimusryhmänsä voittajatutkimus tarkasteli voisiko biologinen vanheneminen välittää fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä kuolleisuuteen. Lisäksi he tutkivat, miten perimän ja sairauksien huomioiminen eri analyysimenetelmillä vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välisen yhteyden tulkintaan.   

Tutkittavat olivat vanhemman suomalaisen kaksoskohortin kaksosia (n = 22 854, 18–50-vuotiaita vuonna 1975). Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta tutkijat arvioivat validoidulla kyselylomakkeella vuosilta 1975, 1981 ja 1990. Kuolleisuutta seurattiin vuoden 2020 loppuun asti. Tutkijat jakoivat tutkittavat neljään alaryhmään, joilla oli toisistaan poikkeava fyysisen aktiivisuuden taso aikuisuudessa. Biologista vanhenemista mitattiin kahdella DNA:n metylaatioon perustuvalla mittarilla.   

Tutkimustulokset osoittivat, että fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä biologiseen vanhenemiseen, mutta yhteys oli U:n muotoinen: pysyvästi vähän liikkuvat ja erittäin aktiiviset olivat biologisesti vanhempia kuin melko aktiiviset ja aktiiviset henkilöt. Kun malli vakioitiin muilla elintapoihin liittyvillä tekijöillä, ainoastaan erot erittäin aktiivisten ryhmään säilyivät. Pysyvästi aktiivisilla ryhmillä oli pienempi riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna vähiten liikkuvien ryhmään, kun yhteiset perintö- ja ympäristötekijät huomioitiin mallinnuksessa. Ryhmien väliset erot heikkenivät, kun muut elintapoihin liittyvät tekijät huomioitiin. Kun sairauksia raportoineet parit poissuljettiin, havaitut erot heikkenivät entisestään eivätkä olleet tilastollisesti merkitseviä.  

Tulosten perusteella biologinen vanheneminen ei näytä välittävän fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä. Fyysisen aktiivisuuden taso saattaa ennemmin heijastaa henkilön terveydentilaa kuin lisätä elinvuosia.  
 

Alkuperäisen uutisen tiedot löytyvät ��ää����ä.

Prof. Ulf Ekelundin (Norwegian School of Sport Sciences) erityisosaamista ovat fyysisen aktiivisuuden ja passiivisuuden mittaaminen sekä liikunnan yhteydet tarttumattomiin tauteihin elämänkaaren aikana.

Prof. Ekelund on palkittu monin palkinnoin merkittävän tutkimusuransa aikana. Hän on ollut mm. viimeisen viiden vuoden aikana neljästi ‘Clarivate Highly Cited Researcher’ -listalla. Listalle pääsevät tutkijat, joiden tutkimusjulkaisut ovat alan viitatuimman yhden prosentin joukossa. Prof. Ekelund on mukana useissa kansainvälisesti merkittävissä tutkimus- ja työryhmissä sekä konsortioissa.

Vierailun rahoitti JYU Visiting Fellow Programme. Vierailun isäntänä toimi tutkijatohtori Laura Joensuu.

Ulf Ekelund (ORCID:0000-0003-2115-9267) -

Kuvassa vasemmalta: Laura Joensuu ja Ulf Ekelund