Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi

Vuonna 1968 psykologian professori Lea Pulkkinen käynnisti Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimuksen. Vuosina 2020–2023 tutkimuksessa toteutettiin uusi aineistonkeruuvaihe nimeltä TRAILS, jossa LAKU-tutkittavat olivat noin 60 vuoden iässä alkavan myöhäisen aikuisiän vaiheessa. TRAILS-vaiheessa keskityttiin erityisesti mielen hyvinvointia ennakoiviin tekijöihin ja mekanismeihin, muun muassa eläköitymiseen ja sen ennakointiin, työnteon jatkamiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin, mahdollisen isovanhemmuuteen sekä terveyden ja hyvinvoinnin yhteyksiin.

Henkinen hyvinvointi on keskeinen tutkimusteema myös lukuisissa muissa kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimushankkeissa. Henkiseen hyvinvointiin liittyviä avainsanoja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa ovat esimerkiksi elämän tasapaino, elämänhallinta, elämän laatu, elinvoima, voimavarat, vapaus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, turvallisuus, tasa-arvo, esteettömyys, itsemääräämisoikeus, ihmisarvo, kunnioitus, arvostus, minäpystyvyys, merkityksellisyys, tavoitteellisuus, toimijuus ja resilienssi.

Henkisen pahoinvoinnin tutkimus

Henkisen hyvinvoinnin rinnalla on pureuduttu myös henkiseen pahoinvointiin ja hyvinvoinnin puutteeseen. Avainsanoja näissä tutkimuksissa ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, haavoittuvaisuus, avuttomuus, köyhyys, yksinäisyys, toiseuttaminen, eriarvoisuus, syrjäytyminen, näköalattomuus, koulukiusaaminen, väkivalta, rikollisuus, riippuvuus, päihdeongelmat, sairaus, vammaisuus ja kuormittuneisuus. Kyseisiä aiheita on tutkittu Jyväskylän yliopistossa kokonaisvaltaisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisessä ja kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnissa. Myös yksi Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikön (InterLearn) tutkimusryhmistä operoi psykologian laitoksella.