Äänekoskella tarjottaviin syksyn avoimiin korkeakouluopintoihin ilmoittaudutaan nyt. Tervetuloa mukaan!

Tutkimusaineistojen avaaminen

Jyväskylän yliopisto pyrkii mahdollisimman laajaan tutkimusaineistojen ja niiden kuvailutietojen avoimuuteen. Tältä sivustolta löydät ensin yleistä tietoa tutkimusaineistojen avoimuudesta ja sivuston pohjalta konkreettisia ohjeita niiden avaamiseen.

Periaatteita

Jyväskylän yliopistossa noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyä "niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeen" -periaatetta. Kunkin aineiston kohdalla pyritään niin avoimeen kuin mahdollista, mutta niin suljettuun kuin on tarpeen - pelkkä oma tahto pitää aineisto suljettuna ei riitä perusteluksi. 

Jyväskylän yliopiston datapolitiikan mukaan aineistoista avataan aina vähintään metatiedot.

Avaamisen tulee aina olla FAIR-periaatteiden mukaista: tutkija luovuttaa aineiston soveltuvalle, luotetulle organisaatiolle kuten yliopistolle tai aineistoarkistolle, joka varustaa sen kuvailutiedoilla ja antaa sille pysyvän tunnisteen. Tunnistelinkin ja pysyvän laskeutumissivun avulla organisaatio huolehtii siitä, että aineisto on luotettavasti saatavilla. Palvelu myös vastaa aineiston jakelusta ja pitkäaikaisesta säilyttämisestä

Aineiston avoimuuden asteet

Avaaminen tarkoittaa aineiston toimittamista saataville joko kuvailutietojen tasolla, avoimesti ladattavassa muodossa tai luvitetusti rajoitetuin pääsyoikeuksin. Kaikkiin näistä voidaan liittää erilaisia embargo-viiveitä, joiden avulla voidaan varmistaa tutkijan oma oikeus hyödyntää aineistoaan ensin. Avoimuudessa on lukuisia asteita riippuen aineiston luonteesta ja sisällöstä sekä tutkijan tarpeista.

Mitä voin julkaista?

Tutkimusaineistoja on monenlaisia, joista osa soveltuu julkaistavaksi sellaisenaan, osaa ei voi julkaista lainkaan ja osa on muokattavissa julkaistavaksi. Lähtökohtaisesti ³ó±ð²Ô°ì¾±±ôö³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹ tai salassapidettävää tietoa sisältävää aineistoa ei saa julkaista avoimesti saataville. Mikäli kysymys on tiedoista, joita kuitenkin voi käyttää muihin tutkimustarkoituksiin, on mahdollista julkaista aineisto rajatun pääsyn taakse. Esimerkiksi uhanalaisten eläinten pesimätietoja sisältävää aineistoa ei saa saattaa julkisesti saataville, mutta sitä voi käyttä tutkimustarkoituksiin. Samoin kolmannen osapuolen oikeudet (esim. tekijänoikeudet) aineistoon voivat olla este julkaisulle ellei toisin sovita.

Tutkimusaineistoaan kannattaa ajatella myös mahdollisimman laajasti, jolloin tutkimustuotoksista voi löytyä julkaistavaa aineistoa yllättävistäkin suunnista. Tällaista voivat olla esimerkiksi koodit, korpukset, kirjallisuuskatsaukset, johdetut aineistot yms. Lisäksi silloinkin, kun itse tulosaineistoa ei voida julkaista avoimesti, voidaan julkaista siihen liittyvää dokumentaatiota, joka antaa lisää ymmärrystä aineistoon ja siihen liittyvään tutkimukseen (, )

Esimerkiksi historiantutkimuksessa alkuperäisaineistot ovat arkistoissa, jotka huolehtivat niiden säilyttämisestä ja jakelusta sekä mahdollisesti hallinnoivat niihin liittyviä oikeuksia. Näitä ei voi julkaista uudelleen. Sen sijaan näistä aineistoista kootut tietokannat, korpukset ja muu johdettu aineisto on tutkijan hallinnoitavissa ja mahdollisesti julkaistavissa.

Aineistoa voi julkaista myös erilaisina kokonaisuuksina, jotka voivat julkaisujärjestelmissä olla hierarkisissa suhteissa toisiinsa. On mahdollista kuvailla laajoja kokonaisuuksia pelkkien metatietojen tasolla ja julkaista niiden alle erilaisia funktionaalisia kokonaisuuksia ala-aineistoiksi. Tästä löydät Jyväskylän yliopiston julkaisujärjestelmien puitteissa lisää tietoa .

Tarkempia ohjeita tutkimusaineistojen julkaisemiseen Jyväskylän yliopistossa löydät alla olevista linkeistä.

Mikäli tarvitset apua aineiston avaamiseen liittyvissä kysymyksissä, ota yhteyttä Avoimen tiedon keskuksen Tutkimusaineistopalveluihin.