Tutkimus ja opetus kasvitieteellisessä puutarhassa
Kasvitieteellisen puutarhan perustehtäviin kuuluu ylläpitää elävistä kasveista muodostuvaa tieteellistä kokoelmaa. Tieteellinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kasvikokoelmasta ylläpidetään mahdollisimman tarkkaa rekisteriä, jonka oleellisimpiin tietoihin kuuluvat muun mm. alkuperätiedot ²õ±ð°ìä kasvien hoitoon, kasvatukseen ja ylläpitoon liittyvät tiedot.
Tämän dokumentaation tarkoituksena on tarjota mahdollisimman tarkkaa tietoa puutarhan historiallisten kerrostumien ja kasvikokoelmien ylläpidon helpottamiseksi ²õ±ð°ìä tutkimuksen, opetuksen ja kasveista viestimisen käyttöön. Puutarhaan sijoitetut nimi- ja tietokyltit toimivat tiedekasvatuksen, itseopiskelun ja valistuksen välineinä.
Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvillisuudesta muodostuu yliopiston tiedemuseon elävien kasvien kokoelmat. Kasvitieteellisellä puutarhalla on noin 20 000 yksilöityä kasvimerkintää ylläpitämässään rekisterissä. Kasvien nimikylttejä löytyy Seminaarinpuiston ²õ±ð°ìä Aallonpuiston alueilta. Lisäksi alueilla on tietokylttejä esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta lisäävistä toimenpiteistä. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja siitä viestiminen onkin yksi modernin kasvitieteellisen puutarhan tärkeimmistä tehtävistä. Kasvitieteellisen puutarhan kokoelmatiedot on tarkoitus saada tuotua kaikille avoimeen Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi -tietoportaaliin lähivuosien aikana.
Kasvitieteellisen puutarhan kasvillisuudesta on julkaistu kaksi puisto-opasta: vuoden 1999 opas kertoo Seminaarinmäen ja vuoden 2001 Mattilanniemen puutarhasta. Oppaisiin pääset tutustumaan Jyväskylän yliopiston kirjastossa ²õ±ð°ìä muissa tieteellisissä kirjastoissa. Seminaarinmäen puutarhan historiaa on tutkittu laajemmin Anna Karjulan vuoden 1998 pro gradu -tutkielmassa Jyväskylän seminaarin puutarha ja seminaarinpuisto vuosina 1863–1934 ²õ±ð°ìä Mari Forsbergin vuoden 2008 teoksessa 125 vuotta Seminaarinmäen puistoalueiden historiaa. Mari Forsbergin teos on myynnissä Jyväskylän yliopiston Soppi-verkkokaupassa ²õ±ð°ìä Luontomuseon museokaupassa Jyväskylän Harjulla.
Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan vanhimmalla osuudella, eli Seminaarinpuiston alueella, vaalitaan vanhoja opettajaseminaarin aikaisia kasvikantoja, Mattilanniemen kasvikokoelma muodostuu 1980-luvulle tyypillisistä viherrakentamisen kasveista ja kokoelmaa ylläpidetään tästä näkökulmasta, Ylistönrinteellä viherrakenteissa on käytetty pääasiassa pelkkää suomalaista lehtokasvillisuutta. Luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa tärkeitä ovat myös kampuspuutarhan eri alueiden erilaiset luontotyypit, eläimistö ja metsäalueet.
Tieteellisen kasvikokoelman kautta kasvitieteellinen puutarha toteuttaa myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväänsä. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha viestii ja kertoo kasveista puiston nimikylttien lisäksi mediassa ²õ±ð°ìä osallistuu puutarhan alueella järjestettäviin tapahtumiin ja järjestää opastuksia puutarhan historiasta ja kasvikokoelmista. Yhteiskunnallinen vuorovaikutuksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä monipuolistamaan näkemyksiään puutarhojen tärkeydestä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Yliopiston henkilökunta käyttää kasvitieteellistä puutarhaa opetuksen ja tutkimuksen välineenä. Kasvitieteellisen puutarhan alueella on esimerkiksi tutkittu kasvien kestävyyttä ilmastonmuutoksen näkökulmasta (Suomen Akatemian SILMU-hankkeen pihlajat Mattilanniemessä) ²õ±ð°ìä toimitettu lisäysmateriaalia suomalaiseen pähkinähankkeeseen (lue lisää: ). Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija pyrkii työssään luomaan uusia yhteistyön muotoja erilaisten tutkimushankkeiden kanssa.
Kasvitieteellistä puutarhaa käytetään aktiivisesti osana opiskelua etenkin bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Opiskelijat tutustuvat kampusalueen luontoon esimerkiksi sieni- ja kääpäkurssien yhteydessä, ja yliopiston tutkijat ylläpitävät mm. lintututkimusten seuranta- ja kokeilupisteitä. Myös lähialueen alakoululaiset käyttävät Seminaarinmäkeä kasvien tutkimiseen koulutehtävien yhteydessä ja vierailevat yliopiston Luontomuseossa, jossa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon luonnontieteelliset kokoelmat.
Yliopiston JYUniorit, eli lasten ja nuorten yliopisto ²õ±ð°ìä Keski-Suomen LUMA-keskus käyttävät kasvitieteellisen puutarhan kasveja ja viheralueita aktiivisesti lasten tiede- ja luontoleirien yhteydessä. Leireillä hyödynnetään esimerkiksi Seminaarinmäen kasvistoa ja hyönteisiä luonnon tutkimisen ja havainnoimisen opettelussa. Alueella suoritetaan myös erilaisia kasvitieteellisen puutarhan kasvillisuuteen ja hyönteisiin liittyviä tunnistustehtäviä ²õ±ð°ìä muita luontoon liittyviä tehtäviä.
Kasvitieteellisen puutarhan alueilla on suoritettu kattavasti erilaisia luontokartoituksia normaalin puutarhakasvillisuuden inventointityön lisäksi. Yliopiston viheralueet muodostavat merkittävän ison osan koko Jyväskylän kaupungin keskusta-alueen viheralueista, joten luontoarvojen ja eläimistön kartoituksia on suoritettu myös kaupungin toimesta. Kasvitieteellisen puutarhan alueet kuuluvat myös Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreä -verkostoon ja hankkeen puitteissa on tarkoitus parantaa kaupungin läpi kulkevia viheryhteyksiä, joissa kampuksen viheralueilla on merkittävä rooli.
Ota yhteyttä
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöprojektien ja -ideoiden osalta olethan yhteydessä suoraan kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijaan:
