Kampusluonnon monimuotoisuus
Jyväskylän yliopisto on kehittämisohjelmassaan sitoutunut planetaarisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä kestävän kehityksen toimintamalleihin. Myös kasvitieteellinen puutarha toteuttaa ja kehittää omassa toiminnassaan näitä kestävän kehityksen toimintamalleja.
Yliopiston ainutlaatuinen historiallisesti kerroksellinen viherympäristö pitää sisällään monimuotoisen kasvikokoelman ja alue on merkittävä osa koko Jyväskylän kaupungin viherverkostoa sekä osa Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreä -keskuspuistoa. Tältä sivustolta löydät tietoa kampusluonnon monimuotoisuuden eteen tehtävästä työstä.
Luontoselvitysten mukaan etenkin Seminaarinmäen alueella on merkittäviä luontoarvoja ja alueella elää uhanalaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Myös liito-orava asustaa Seminaarinmäellä ja liito-oravan pesäpönttöjä onkin asennettu useisiin alueen puihin. Kampukselta löytyy myös runsas määrä linnunpönttöjä eri lintulajeille sekä lepakonpönttöjä sijoiteltuna niiden elinalueelle. Keski-Suomessa harvalukuisena kasvavaa kyläkellukkaa (Geum urbanum) voi löytää Seminaarinmäen pohjoisosan harjumetsän lehtomaisilta alueilta. Ylistönrinne tunnetaan erittäin harvinaisen hienouurresulkukotilon (Clausilia dubia) elinalueena ja alueen kuusamaistutuksissa asustelee myös vaarantuneeksi lajiksi arvioitu kesäkuusamahitukoi (Perittia herrichiella). Lue lisää tästä pikkuperhoshavainnosta
Kasvitieteellisen puutarhan kasvikokoelma sisältää merkittävän osan Jyväskylän historiallisista kasvikerrostumista ja etenkin Seminaarinpuiston alueen iäkäs puusto ja puistosommitelma ovat arvokas osa kaupungin viherympäristöjä. Puutarhan vanhin osuus, eli Seminaarinpuisto, on kokonaisuudessaan tärkeä muistomerkki suomalaisesta koulupuutarha-aatteesta historiallisine kasvikokoelmineen. Tieteellisesti ylläpidettyä kasvikokoelmaa vaalimalla pidetään huolta koko kaupungin yhteisestä kulttuuriympäristöstä ja näin toteutetaan osaltaan kestävän kehityksen periaatteita.
- Älä käytä torjunta-aineita – muista, että kasvinsuojeluaineet eivät valikoi, myös puutarhan hyötyotukset ja pölyttäjät kärsivät kemiallisesta torjunnasta
- Vähennä ruohonajoa ja nurmipinta-alaa - perusta niitty tai suosi nurmialueilla monilajisuutta ja hyvin tallausta kestävää lajistoa
- Kerää ja hyödynnä sadevedet puutarhassa
- Älä kerää ajettua nurmea tai tippuneita lehtiä pois – silppua leikkurilla ja jätä niille sijoilleen, maan pieneliöstö kiittää ja lannoituksen tarve vähenee
- Lisää puutarhaan varhain keväällä kukkivia kasvilajeja ja ravintokasveja eläimille ja hyönteisille
- Vältä muovin käyttöä esimerkiksi katekankaissa ja kastelukiteenä
- Valitse oikeat kasvit oikeanlaisiin kasvupaikkoihin – kastelun ja lannoituksen tarve vähenee
- Siirry kivennäislannoitteista eloperäisiin lannoitteisiin – maan pieneliöstö kiittää
- Vältä turpeen käyttöä kasvualustassa – etsi ja kysy vaihtoehtoja korvaamiseen
- Kompostoi ja kierrätä mahdollisimman paljon
- Käytä syntyvä puuaines rajauksina, pöllit jalustoina, oksat risuaitoina ja sekalainen aines lahopuuaitoina
- Jätä pihalle myös hoitamattomia alueita ja vältä turhaa maanmuokkausta
- Suosi kotimaassa kasvatettuja taimia ja luonnonkasveja
- Rakenna ötökkähotelli
- Hellitä hetkeksi ja anna luonnon hoitaa!
