Ä¢¹½Ö±²¥

Oma polkuni yliopistoon ei suinkaan ollut mutkaton, ja sen löytäminen vaati uudenlaisia aluevaltauksia ja itseensä tutustumista.

Lukiossa mielenkiinnonkohteeni pyörivät lähinnä yleisesti tunnettujen alojen ympärillä, ja haaveilin vuorovuosin lääkärin ja asianajajan urasta. Lopulta päädyin pitämään välivuoden, ja heti lukiosta valmistuttuani pääsinkin tekemään opettajan sijaisuuksia vanhassa yläkoulussani. Päätyminen opettajanpöydän toiselle puolelle oli aluksi yllätys itsellenikin, sillä vielä lukiossa esillä oleminen tuntui vaikealta.  

Alavalinta varmistui avoimessa yliopistossa 

Koronavuosi työllisti sijaisena mukavasti. Uusin myös ylioppilaskirjoituksia ja kokeilin historian opintoja avoimessa yliopistossa. Pari kurssia riitti varmistamaan, että haluan työhön, jossa voin yhdistää sekä historian että opettajuuden. Keväällä kävin historian pääsykokeessa, mutta yliopiston ovet eivät vielä auenneet.

Pettymys toisesta välivuodesta kääntyi kuitenkin pian iloksi, sillä sain koko lukuvuoden pituisen sijaisuuden, johon kuului luokanopettajan töiden lisäksi uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineenopettajan työtä. Työn ohella luin jälleen pääsykokeisiin ja tulin valituksi ensisijaiseen hakukohteeseeni eli Jyväskylään. 

Historia ja sen tutkimus muovaavat nykyhetkeä 

Historian opinnot Jyväskylän yliopistossa ovat olleet monipuolisia ja syventäneet ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä ja niiden taustoista. Keskeistä opinnoissa on ollut tieteellisyys ja lähdekriittisyys sekä historian tulkinnallisuuden ymmärtäminen. Alalla tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta, joka noudattaa tieteellisen tutkimusprosessin vaiheita. Ei ole yhdentekevää, miten historiaa tutkitaan, tulkitaan ja käytetään, ja juuri tästä näkökulmasta katsoen löydän syyn siihen, miksi historian opiskeleminen yliopistotasolla on merkityksellistä. Jälleen olen saanut myös oppia lisää itsestäni.  

Yliopisto-opintojen myötä mielenkiinnonkohteeni ovat jalostuneet kansainvälisestä politiikasta kohti sosiaalihistoriaa. Historian opinnoissa erityisen antoisaa on ollut alkuperäislähteiden tutkiminen. Niiden kautta on mahdollista tavoittaa pieni osa sitä yhteiskuntaa, jossa menneisyyden ihmiset ovat eläneet.

Historian lisäksi olen yhdistänyt tutkintooni paitsi aineenopettajakoulutuksen, myös yhteiskuntatieteitä sekä elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden. Näin ollen tähtäimessä on kattava, kolmen oppiaineen kokoelma opetettavia aineita. Kaiken tämän lisäksi erityispedagogiikka vetää puoleensa, ja toisaalta takaraivossa kolkuttelee lukioaikaisten ranskan- tai venäjänopintojen jatkaminen. Oman jaksamisen nimissä aivan kaikkea ei kuitenkaan voi sisällyttää samaan tutkintoon, mutta onneksi Jyväskylän yliopistosta voi saada erillisen alumniopinto-oikeuden, jonka avulla yliopisto-opintoja on mahdollista suorittaa myös valmistumisen jälkeen.  

Uskalla kokeilla ja seurata omaa polkua 

Tällä hetkellä opettajuus tuntuu omalta kutsumukselta, mutta historia pohjatutkintona tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin muihinkin työtehtäviin. Koen, että myös pedagogiset opinnot ovat hyödyksi kaikkialla työelämässä. Haluankin pitää ovet avoinna työuran suhteen ja jatkaa oppimisen polulla vielä valmistumisen jälkeenkin. Uusien asioiden kokeileminen ja oma aktiivisuus ovat tuoneet minut tänne asti, ja uskon, että sama avoimuus kuljettaa minua vielä moniin mielenkiintoisiin paikkoihin – töissä ja elämässä.

Olen tyytyväinen, että uskalsin lopulta luottaa itseeni ja omien mielenkiinnonkohteideni potentiaaliin. Toivon samaa rohkeutta jokaiselle jatko-opinnoista haaveilevalle. Erilaiset jatko-opintotapahtumat, sosiaalinen media, internet ja avoimen yliopiston kurssit ovat hyviä tapoja tutustua myös vähemmän tunnettuihin hakukohteisiin.