Alumniesittelyssä Tuomo Rannankari - vuoden alumni 2023
Lukion jälkeen Vetelistä kotoisin oleva Rannankari lähti opiskelemaan Jyväskylään luokanopettajaksi. Se ei kuitenkaan ollut nuoren miehen ykkösvaihtoehto. – Minulla oli urheilijan identiteetti ja halusin kovasti päästä liikuntatieteelliseen, Tuomo kertoo.
”Harjoittelin paljon pääsykokeisiin ja olin todella pettynyt, kun en päässyt sisään. Siskoni oli opiskellut OKL:ssä ja suositteli sitä.”
Toisin kuin liikuntatieteellisen, OKL:n ovet aukesivat. Jyväskylä ei ollut ennestään tuttu kaupunki Tuomolle. Asuntoakaan ei löytynyt aluksi ja pari ensimmäistä viikkoa Tuomo joutui asumaan kaverinsa luona. OKL:ssa Tuomo oli kuitenkin heti kuin kotonaan. – Oli tavallaan kulttuurishokki, kuinka paljon uusista opiskelukavereista löytyi samanhenkisyyttä, hän muistelee.
” Se oli kuin olisi päässyt uudestaan ekalle luokalle. Olimme todella hyvin ryhmäytetty porukka ja opiskelu oli hyvin koulumaista. Tykkäsin todella paljon ja olin onnellinen, että olin päässyt opiskelemaan. Meillä on edelleen kurssitapaamisia säännöllisesti.”
Parhaimpana opiskelumuistona Tuomo nostaa esiin ilmaisukasvatuksen opinnot ja draamapedagogiikan. Ryhmä toteutti kurssityönä Tukkijoella näytelmän. Kiitosta saavat muun muassa opettajana toiminut Erkki Laakso ja musiikin opettaja Esa Markku Juutilainen. Tuomo kertoo oppineensa opettajuudesta kokonaisvaltaisesti.
” Tuntui hienolta, kun yliopiston opettajat panostivat työhönsä täysillä ja heittäytyivät mukaan.”
Tuomon opiskeluvuosista se tärkein juttu on kuitenkin Seminaarinmäen mieslaulajat eli Semmarit, jota hän oli perustamassa. Kuoro koostui hengenheimolaisista, joista myöhemmin kasvoi toisilleen kollegoja ja elinikäisiä ystäviä.
”Hyvän porukan kyljessä oli turvallista kasvaa myös ammatillisesti. Hakea itselleen henkistä pääomaa.”
Vaikka Rannankari vaikutti pitkään Semmareissa niin laulajana kuin musiikintekijänä, kesti kuitenkin vuosia ennen kuin Rannankari antautui täysin musiikille ammattimielessä. Hän toimi Jyväskylässä luokanopettajana parikymmentä vuotta. Musiikkikeikkoja alettiin tarjota pikkuhiljaa; yksi keikka poiki uuden ja taas töitä tuli lisää. Uraan tuli käänne sairastumisen kautta.
”Sairastuin töissä astmaan sisäilmaongelmien vuoksi 2000-luvun alkupuolella. Mietin miten voisin jatkaa ja ehdotin työnantajalle, että voisin kiertää muusikkona päiväkodeissa.”
Näin Tuomo Rannankari ryhtyi tekemään lastenmusiikkia, jonka hän on kokenut aina itselleen luontevaksi. Hän ryhtyi pitämään lasten konsertteja, joissa hän esitti jo opettaja-aikanaan oppilaille tekemiään lauluja.
”Konserttien kautta minut löydettiin Pikku Kakkosen Musarullaa-kiertueelle ja edelleen Pikku Kakkosen juontajaksi.”
Valmistumisesta lähtien Rannankarilla on ollut leipätyö opettajana, eikä urassa ole ollut katkoksia. Vuodesta 2017 lähtien hän on toiminut freelancerina. Hän kokee, että aina meneillään oleva työ on kasvattanut häntä jo seuraavaan tehtävään. – En pystyisi toimimaan Pikku Kakkosen juontajana ilman opettajan koulutusta ja vuosien työkokemusta, Tuomo toteaa.
Vaikka opettajan työ on jäänyt fyysisesti taakse, on Tuomon opettajuus jatkunut laulujen kautta. Pedagogista osaamista voi toteuttaa monissa eri ympäristöissä; luokkahuone ei ole se ainoa.
”Opiskelijoille vinkkinä, että älkää turhaan stressatko oletteko heti omalla alalla. Erilaisia urapolkuja voi löytyä. On hyvä muistaa, että akateeminen vapaus jatkuu myös opintojen jälkeen.”
Vuoden alumnin palkitsevat Jyväskylän yliopiston alumniyhdistys JYKYS ry ja Yliopistosäätiö alumniyhteisöltä saatujen ehdotusten joukosta.
