Väitöskirjavaatimukset 1.1.2025 alkaen

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç
Väitöskirjavaatimukset: siirtymäaika
Tällä verkkosivulla esitellään 1.1.2025 alkaen voimassa olevat väitöskirjavaatimukset.
Tohtoriopiskelijat, joiden jatko-opiskeluoikeus on alkanut 1.1.2024 tai myöhemmin, noudattavat 1.1.2025 alkaen voimassa olevia väitöskirjavaatimuksia.
Muita koskee siirtymäaika, jolloin voidaan noudattaa joko 31.12.2024 asti voimassa olevia tai 1.1.2025 alkaen voimassa olevia väitöskirjavaatimuksia. Siirtymäaika päättyy 31.12.2025 siten, että
- mikäli siirtymäajan päättymiseen mennessä väitöskäsikirjoitus on saanut väittelyluvan, voidaan väitöskirja arvioida 31.12.2024 voimassa olevien väitöskirjavaatimusten mukaisesti
- mikäli väitöskäsikirjoitus ei ole saanut 31.12.2025 mennessä väittelylupaa, väitöskirja arvioidaan 1.1.2025 alkaen voimassa olevien väitöskirjavaatimusten mukaisesti
Tohtoriopiskelijat, joita koskee siirtymäaika ja jotka suunnittelevat lähettävänsä väitöskäsikirjoituksensa esitarkastukseen vuoden 2025 aikana, tulisi hyvissä ajoin keskustella ohjaajiensa kanssa siitä, onko käsikirjoitukselle mahdollista saada väittelylupa ennen 31.12.2025. Pohdinnassa tulisi huomioida mm.
- tarvittava aika käsikirjoituksen viimeistelyyn esitarkastusta varten
- aika joka esitarkastajilla on ohjeiden mukaan käytössä esitarkastukseen (yksi kuukausi, poikkeuksena humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 6 viikkoa)
- väittelyluvan päättämisen aikataulu: mikäli tiedekunnassa väittelyluvasta päättää vain tiedekuntaneuvosto, tulee huomioida tiedekuntaneuvoston kokousaikataulut ja asialistan lähtöaika; mikäli tiedekunnassa väittelyluvasta päättää dekaani, tulee huomioida mm. vuoden lopun loma-ajat.
Mikäli väittelyluvan saaminen ennen siirtymäajan päättymistä on epävarmaa, on suositeltavaa siirtyä noudattamaan 1.1.2025 alkaen voimassa olevia väitöskirjavaatimuksia.
Väitöskirjan yleiset kriteerit
Väitöskirja on tutkimukseen perustuva eheän kokonaisuuden muodostava tieteellinen esitys väittelijän tutkimusalalta. Se on näyttö väittelijän kyvystä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.
Väitöskirjan tulee täyttää yhdenvertaiset tieteelliset sekä oppimisen ja kyvykkyyden todentavat kriteerit. Väitöskirjan tulee:
- sisältää uutta tieteellistä tietoa ja perusteltuja tuloksia sekä olla tieteellisesti vakuuttava;
- osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua, oman tutkimusalan syvällistä tuntemusta sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien hallintaa ja soveltamiskykyä sekä
- olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.
Väitöskirja on muodoltaan artikkeliväitöskirja tai monografia. Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu voi tieteenalojensa käytäntöjen vuoksi hyväksyä myös artikkeliväitöskirjaa muodoltaan ja vaatimuksiltaan vastaavan väitöskirjan, joka koostuu julkaisemattomista tieteellisistä käsikirjoituksista sekä yhteenvedosta. Väittelijän itsenäisen työn osuuden tulee olla osoitettavissa kaikissa väitöskirjoissa.
Väitöskirjan alussa on lyhyt 1 sivun tiivistelmä (abstract), jonka tulee (soveltuvin osin) sisältää väitöskirjan tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin väitöskirja sekä suomen ja englannin kielellä.
Jyväskylän yliopistossa suoritettavaan tohtorin tutkintoon sisältyvään väitöskirjaan annetaan ohjausta Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirjan aihe ja sisältö rajataan siten, että kokopäiväisesti opiskellen on mahdollista väitellä 3–4 vuodessa. Väitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjakäsikirjoituksen laatu ja väitöskirjavaatimuksien toteutuminen ennen esitarkastusta.
Jyväskylän yliopisto edistää vastuullista ja avointa tiedettä myös väitöstutkimuksessa. Väitöskirjat ja artikkeliväitöskirjan artikkelit tallennetaan yliopiston julkaisuperiaatteiden mukaisesti avoimeen JYX-julkaisuarkistoon. Itsenäisen työn osuuden kuvauksen lopussa on mainittava, onko väitöskirjan tekemisessä hyödynnetty tekoälypohjaisia sovelluksia. Jos niitä on käytetty, tämä on kuvattavayliopiston ohjeiden ja linjausten mukaisesti.
Nämä vaatimukset koskevat kaikkia tiedekuntia, eikä niillä siten ole omia erillisiä vaatimuksia väitöskirjoille. Tiedekunnat voivat kuitenkin antaa alakohtaisia tarkentavia ohjeita, jotka eivät saa olla ristiriidassa näiden vaatimuksien kanssa.
Jyväskylän yliopistosta valmistuneet väitöskirjat julkaistaan JYU Dissertations -julkaisusarjassa. Voit tutustua väitöskirjoihin .
Huom. Väitöskirjojen julkaisemista ja julkisuutta linjaavat .
´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹&²Ô²ú²õ±è;
´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ muodostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä artikkeleista sekä väittelijän niistä laatimasta yhteenvedosta.
´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ssa kyky soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa voidaan osoittaa vähintään kahdella, tyypillisesti 3–4 tieteellisellä julkaisulla tai käsikirjoituksella. Väitöskirja voi koostua julkaistuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista tai aiemmin julkaisemattomista käsikirjoituksista, jotka ovat tieteellisessä vertaisarvioinnissa tai valmiita lähetettäväksi vertaisarviointiprosessiin. ´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ ei kuitenkaan voi sisältää pelkästään vielä julkaisemattomia tai julkaistavaksi hyväksymättömiä käsikirjoituksia. Kaikissa artikkeliväitöskirjoissa tulee siten olla vähintään yksi julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty vertaisarvioitu artikkeli.
´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹n ohjaajien tulee väitöskirjakokonaisuuteen riittävien artikkeleiden ja käsikirjoitusten lukumäärää arvioidessaan ottaa huomioon tekijän itsenäisen työn osuus niissä sekä artikkeleiden a) laajuus, b) tieteellinen laatu ja merkittävyys sekä c) julkaisutyyppi (OKMn julkaisuluokituksen julkaisutyyppi A).
´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹n yhteenvedossa esitetään artikkeleita yhdistävä kysymyksenasettelu, kytkös aiheeseen kuuluvaan kirjallisuuteen, teoreettinen viitekehys ja menetelmälliset ratkaisut sekä kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Yhteenvedon tulee muodostaa tiivis tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyvien artikkelien ja mahdollisten käsikirjoitusten että kirjallisuuden perusteella. Yhteenvedon ei tarvitse sisältää sellaista uutta tieteellistä tietoa, jota ei ole tuotu esille artikkeleissa.
´¡°ù³Ù¾±°ì°ì±ð±ô¾±±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ voi sisältää artikkeleita ja käsikirjoituksia, joissa on useita kirjoittajia. Väittelijän itsenäisen työn osuus väitöskirjaan sisällytettävissä yhteisjulkaisussa tulee kuvata selkeästi. Väittelijä laatii väitöskirjan yhteenveto-osaan selvityksen itsenäisen työnsä osuudesta kussakin yhteisjulkaisussa. On suositeltavaa, että väittelijä toimittaa omaa osuuttaan kuvaavan selvitysluonnoksen muille artikkelien ja käsikirjoitusten kirjoittajille.
Yksittäistä julkaisua voidaan perustelluista syistä käyttää useammassa eri väitöskirjassa silloin, kun tekijöillä on omat itsenäiset osuutensa artikkelissa. Tästä on sisällytettävä maininta väittelijän itsenäisen työn osuuden kuvaukseen.
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijana tehdyissä artikkeliväitöskirjan artikkeleissa ja käsikirjoituksissa yhteys Jyväskylän yliopistoon ilmoitetaan affiliaatiotiedoissa yliopiston julkaisuperiaatteiden mukaisesti.
²Ñ´Ç²Ô´Ç²µ°ù²¹´Ú¾±²¹±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹
²Ñ´Ç²Ô´Ç²µ°ù²¹´Ú¾±²¹±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ on sellaisenaan aiemmin julkaisematon, yksin tekijän nimissä oleva tieteelliseen tutkimustyöhön perustuva yhtenäinen kokonaisuus.
²Ñ´Ç²Ô´Ç²µ°ù²¹´Ú¾±²¹±¹Ã¤¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ksi ei voida hyväksyä aiemmin julkaistua teosta. Väitöskirjan tekijä voi kuitenkin julkaista jo ennen varsinaista väitöskirjan valmistumista väitöskirjansa aihepiiristä artikkeleita, joihin hän voi viitata varsinaisessa väitöskirjassaan.