Ģ��ֱ��

• Miten suhtaudut ryhmässä toimiseen? Onko se yleensä mielekästä ja antoisaa vai tuntuuko turhalta, jopa ärsyttävältä? 
• Työskenteletkö mieluummin yksin kuin ryhmässä? 

Omalla asenteella ja tunteilla on merkitystä: jos ryhmässä työskentelemisen näkee ajanhukkana, on usein vaikea motivoitua osallistumiseen ja toisten aktiiviseen kuuntelemiseen. Tällöin yksilön kannalta ryhmän merkitys oppimiselle voi jäädä niukaksi. Asennoituminen vaikuttaa yhteistyön toimivuuteen ja siten usein myös lopputulokseen.  

On siis tunnistaa omaa suhtautumista ja tunteita ryhmässä toimimista kohtaan. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten suhtaudut ryhmätyöskentelyyn? Entä mitkä asiat auttavat sinua ryhmätyöskentelyssä? Miten voit pyrkiä toimimaan ryhmässä tavoitteita edistävällä tavalla tunteistasi ja asennoitumisestasi huolimatta? Voisiko ryhmätyön alussa käydä keskustelua siitä, millaisia ajatuksia ja tunteita tehtävä herättää, mitkä asiat auttavat ja tukevat jäsenten ryhmässä toimimista ja miten voidaan ottaa huomioon jäsenten erilaisia työskentelytapoja? 

• Osaatko tarkastella ryhmän vuorovaikutusta sekä tehtävän että osallistujien välisten suhteiden kannalta? 
• Tiedätkö, mitkä tekijät edistävät ryhmän toimintaa? Mitkä asiat vaikuttavat ryhmän ilmapiiriin? 

Ryhmä rakentuu, toimii ja myös muuttuu jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa.  Vuorovaikutus ei ole olennaista vain tehtävän suorittamisen kannalta, vaan myös ryhmäläisten välille syntyvän luottamuksen ja arvostuksen, tukemisen ja ylipäätään ryhmään muodostuvan ilmapiirin kannalta. Onko sinulla kokemusta ryhmästä, jossa saavutitte tavoitteen ja työskentely oli periaatteessa tehokasta, mutta jossa kaikilla ei ollut tilaa osallistua, jossa omaa mielipidettä tai ehdotusta oli vaikea ilmaista tai jossa oli mitätöivää viestintää?

Voit pohtia, mikä merkitys luottamuksella, yhteisellä tavoitteella, tutustumisella, toisten tukemisella tai kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksilla on ryhmän ilmapiiriin. 

• Pystytkö toimimaan ryhmässä monipuolisissa tehtävissä (esim. ideoimaan, suunnittelemaan, johtamaan, koordinoimaan toimintaa, arvioimaan, tukemaan muita, tekemään päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia)? 
• Miten toimit ryhmän- tai tiiminvetäjänä?  
• Onko sinun yleensä helppoa osallistua ja saada ryhmässä puheenvuoro? 
• Miten otat mielestäsi huomioon muut ryhmän jäsenet toimiessasi ryhmässä? 
• Kuunteletko aktiivisesti toisia ryhmässä? 
• Mitä teet, kun ryhmässä ilmenee ristiriitoja tai konflikteja? Vetäydytkö vai otatko puheeksi pyrkien käsittelemään hankalia tilanteita?   

Ryhmä hoitaa vuorovaikutuksessa monenlaisia tehtäviä, kuten koordinointia (työjako ja aikatauluttaminen, suunnitteleminen ja seuranta), päätösten tekemistä, ongelmien ja ristiriitojen tunnistamista ja ratkaisemista, ideointia ja innovointia, keskinäisistä suhteista huolehtimista (kannustaminen, tukeminen) sekä kehittämistä (monipuolinen toiminnan ja prosessin arvioiminen ja osaamisen kehittäminen).   

Jokainen ryhmän jäsen voi myös pohtia omalta osaltaan, miten monipuolista oma vuorovaikutuskäyttäytyminen ryhmässä on. Huomaatko esimerkiksi usein huolehtivasti erityisesti siitä, että kaikki pääsevät ääneen tai oletko havainnut, että sinun on vaikeaa keskittyä kuuntelemaan toisia ja toisten erilaisia näkemyksiä? Ovatko ideointi, toiminnan koordinointi tai päättäminen tehtäviä, jotka otat usein haltuusi? Tai epäröitkö monesti oman mielipiteesi esittämistä tai miten liittäisit oman puheenvuorosi toisiin? Ajatteletko kenties, että ”minusta ei ole vetämään ryhmää” tai ”mielipiteelläni ei ole kuitenkaan väliä”? Toisilta saatu rakentava palaute ja omien ajatusten tunnistaminen auttavat rakentamaan realistisempaa kuvaa itsestä ryhmässä toimijana. Voisitko pyytää ryhmäläisiltä palautetta asioista, joita haluaisit toiminnassasi kehittää? 

• Millasta palautetta olet saanut ryhmässä toimimisestasi? Entä miten olette ryhmässä arvioineet oman ryhmänne toimintaa eli antaneet palautetta itsellenne ryhmänä? Miten rakentavaa palaute tai arviointi on mielestäsi ollut? 
• Mitä ovat vahvuutesi ryhmätyöskentelyssä ja missä sinulle on kehitettävää? 

Monet ovat saaneet ryhmässä toimimisestaan ylimalkaista palautetta (esim. ”ihan hyvin osallistuit”, ”olit aika hiljaa”) tai he eivät muista saaneensa palautetta ollenkaan. Myös ryhmän toiminnan yhteinen arviointi työskentelyn lopussa jää monesti vähäiseksi tai kokonaan tekemättä. Kuitenkin oppimisen ja vuorovaikutusosaamisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että jokainen ryhmän jäsen saisi palautetta siitä, mikä hänen toiminnassaan onnistui ja mihin voisi jatkossa kiinnittää huomiota ja että myös ryhmä tarkastelisi ryhmänä yhteistyönsä toteutumista ja tavoitteen saavuttamista. (ks. Ryhmän toiminnan kattava reflektointi ja arviointi). Rakentava eli olennaisiin asioihin kohdistuva, perusteltu sekä vahvuudet että kehittämisen kohteet tunnistava, hyödynnettävissä oleva sekä ystävällisellä ja kunnioittavalla tavalla ilmaistu ja osallistavaa palaute palvelee sekä yksilöiden että ryhmän oppimista.