Monikielinen vuorovaikutusosaaminen

Akateemisen asiantuntijan työssä viestintä ja vuorovaikutus eivät ole enää muusta osaamisesta erillinen alue vaan yhä vahvemmin olennainen osa työtä ja työssä vaadittavaa osaamista.
Kaksi opiskelijaa musisoi eri kielillä

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

Lähes joka alalla on osattava toimia ja työskennellä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä niin kasvokkain kuin teknologiavälitteisesti, toisia arvostavasti ja yhteistä ymmärrystä rakentaen. Akateemisilta asiantuntijoilta odotetaankin riittävän joustavaa ja monikielistä vuorovaikutusosaamista.
 

Mitä on monikielinen vuorovaikutusosaaminen?

Vuorovaikutusosaamisella tarkoitetaan yleisesti vuorovaikutusta koskevia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen vuorovaikutuksen. Esimerkiksi esiintymistilanteessa viestijä voi olla erittäin taitava vaikuttamaan muihin ja saavuttaa itselleen asettamansa tavoitteet, mutta hänen asenteensa ja suhtautumisensa muihin osallistujiin voi olla loukkaava tai epäeettinen.

Viestintä ja vuorovaikutus on läpeensä monikielistä: käytämme viestiessämme kielellisiä ja muita resursseja.  Tärkeää on tunnistaa, millaista kieliosaamista ja muita resursseja itsellä on käytössä. Miten niitä voisi hyödyntää tehokkaammin niin vuorovaikutuksessa, oppimisessa kuin työtehtävissäkin? Kun omasta monikielisestä osaamisesta on tietoinen, pystyy viestimään tarkoituksenmukaisemmin ja ottamaan paremmin huomioon keskustelukumppanit. 

Monikielistä vuorovaikutusosaamista voidaan tarkastella seuraavan kuvion ulottuvuuksien ja niitä tarkentavien kysymysten kautta.


Moderniin monikielisyyteen kuuluu kielten luonteva ja joustava rinnakkaiskäyttö erilaisissa viestinnällisissä tilanteissa.
Jyväskylän yliopiston kielipolitiikka

Tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus vuorovaikutusosaamisen arvioinnissa 

Jokaisen vuorovaikutustehtävän tai -tilanteen jälkeen voidaan arvioida kaikkien siihen osallistuneiden vuorovaikutusosaamista. Näkökulma voi olla yksilöissä tai vuorovaikutussuhteen osapuolten yhteisessä osaamisessa. Usein arviointikriteereinä käytetään tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.