Jännitys ja epävarmuus viestintätilanteissa

Jännittäminen kuuluu ihmisen elämään ja lähes kaikki jännittävät vuorovaikutustilanteissa ainakin joskus. Varsinkin esiintymisjännitys ja vieraiden kielten puhumisen pelko on yleistä. Hyvin monenlaiset tilanteet voidaan kokea esiintymiseksi. Omaa viestintävarmuutta on kuitenkin mahdollista kehittää ja jännittämisen kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Esiintymistilanne, jossa rauhallinen tunnelma

äܱٳٱ

Jännittäminen on yleistä ja kuuluu ihmisen elämään, mutta joskus jännitys voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Tällöin opintoja voi alkaa valita tai vältellä sen mukaan, sisältävätkö ne ryhmässä toimimista, esiintymistä tai eri kielten käyttämistä.

Esiintymisjännitys ja eri kielten käyttämisen pelko ei kerro yksilön vuorovaikutus- ja viestintäosaamisesta tai kielitaidosta. Näiden tilanteiden välttely voi kuitenkin johtaa siihen, ettei saa harjoitusta tai onnistumisen kokemuksia viestintätilanteista. Tämä puolestaan voi nostaa rimaa osallistua ja lisätä jännitystä entisestään.

Omaa viestintävarmuutta on mahdollista kehittää ja jännittämisen kanssa voi oppia tulemaan toimeen. Suhtautumista omaan jännittämiseen saattaa muuttaa jo se, että alkaa nähdä jännittämisen kaikkia ihmisiä koskettavana vuorovaikutuksen ilmiönä, eikä yksilön ongelmana tai ominaisuutena.

Yleisintä opiskelijoiden jännittäminen on esitelmätilanteissa, vieraan kielen puhumisessa ja seminaareissa. Vieraiden kielten käyttämisessä opiskelijoita jännittävät muun muassa muut opiskelijat ja heidän reaktionsa, arvioinnin kohteena oleminen ja virheiden tekeminen. Joitain saattaa jännittää esimerkiksi se, että unohtaa sanoja tai se, että keskustelun etenemistä ei pysty ennakoimaan.

Olen luullut, että olen ´viallinen´, koska esiintymiset jännittävät minua.
En ajattele [jännitystä] enää pelkästään negatiivisena asiana ja sen osaa suhteuttaa paremmin oikeisiin mittasuhteisiin.
Esityksen ei tarvitse mennä sataprosenttisen täydellisesti ollakseen riittävän hyvä.
Jo pienikin kielitaito on osaamista.

Jännittämisen ilmenemismuotoja on yhtä monta kuin jännittäjiäkin

Jännittäminen ei yleensä juurikaan näy ulospäin, tämän vuoksi on tavallista, että viestintätilanteita jännittävä voi luulla olevansa se ainoa, joka jännittää. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne voikin olla osa jännittämisen kokemusta. Tieto toisten jännittämisestä ja jännittämisen salliminen muille voi mahdollistaa myös oman jännittämisen hyväksymisen ja sen sallimisen itselle. Jännittämisen ymmärtäminen yleisenä, luonnollisena sekä yhteisöllisenä kokemuksena voikin auttaa ymmärtämään omaa epämiellyttävää tai hankalaa oloa opiskelun viestintätilanteissa.

Alla on listattu jännityksen tyypillisiä ilmenemismuotoja. Tunnistatko omat kokemuksesi näistä? Huomaatko, että et ole ainoa, jolla on tällaisia kokemuksia? Huomaatko, että muilla on samankaltaisia kokemuksia?

Tohtoriopiskeljat

Lähes jokainen jännittää joskus tutustu omaan jännittämiseesi  

Jännittäminen on kokemuksena usein hyvin kokonaisvaltainen. Tämän vuoksi voi olla helpottavaa jäsentää jännittämistä pienemmiksi osiksi ja lähestyä sitä erilaisista näkökulmista. Jännittäminen voi ilmetä toimintatapoina, kehollisina reaktioina tai ajatuksina. Erilaisissa viestintätilanteissa jännitys voi ilmetä eri tavoin. Tarkastele omaa jännittämistäsi seuraavia kysymyksiä hyödyntäen.

  • Mitä asioita tai tekijöitä viestintätilanteessa jännität?
  • Miten jännittämisesi ilmenee?
  • Miten tulkitset kehossasi tapahtuvat reaktiot?
  • Miten jännittäminen vaikuttaa toimintatapoihisi? 
  • Olisiko mahdollista valita toisenlaisia toimintatapoja? 
  • Mitä tapahtuu, jos toimisit toisin?
  • Miten toimit, jos huomaat, että jotkut vuorovaikutustilanteet kuormittavat sinua erityisen paljon?
  • Miten suhtaudut tai toimit, kun huomaat jonkun jännittävän viestintätilanteessa? 
  • Miten voisit huomioida muita jännittävissä viestintätilanteissa?
Jännityksellä on monenlaisia oireita, enkä todellakaan ole ainoa, joka sitä kokee.
Vieraan kielen puhuminen haastaa itseä epämukavuusalueelle.

Askeleita viestintävarmuuteen

Viestintävarmuuden kehittämiseen ja eri kielten käyttöön rohkaistumiseen on monenlaisia keinoja. Jännittämisen tavat ovat yksilöllisiä, siksi jokaiselle toimii vähän erilainen tapa kehittää viestintävarmuuttaan. Kokeile erilaisia keinoja. Jokin aluksi hankalalta tuntuva keino saattaakin osoittautua hyväksi ja toimivaksi.

Keinoja esiintymisjännityksen ja vieraiden kielten käyttämisen pelon kanssa toimeen tulemiseen

Vaikka jännityksestä ei välttämättä koskaan pääse kokonaan eroon, voi siihen liittyviä ajatuksia ja jännittämiseen suhtautumista muuttaa. Pohdi, suhtaudutko:

  • kielteisesti:
    “Jännitän, joten epäonnistun. En osaakaan. En pysty tähän.”
  • neutraalisti:
    “Jännittäminen on luonnollinen reaktio tilanteeseen, joka ei ole täysin tuttu, ja jota ei voi kontrolloida.”
  • öԳٱ𾱲پ:
    “Jännitän, ja saan siitä lisäenergiaa! Olen innostunut ja tämä asia on minulle tärkeä. Sopiva jännitys auttaa minua keskittymään ja suoriutumaan tehtävästä paremmin.”

Alla olevaan kuvaan on koottu joitain yleisimpiä esiintymisjännitykseen ja vieraiden kielten käyttämisen pelkoon liittyviä ajatuksia ja näkökulmia sekä keinoja, joiden avulla niiden kanssa voi tulla paremmin toimeen.

En voi poistaa jännittämistäni, mutta voin tavoitella sen olemassaolon merkityksettömyyttä ja toimimista siitä huolimatta.

Tukea viestintävarmuuden kehittämiseen