Ä¢¹½Ö±²¥

Kun havaitset kiireellisen hätätilanteen, tee aina ensin hätäilmoitus hätänumeroon 112. Ilmoita vasta tämän jälkeen havainnostasi muille tahoille, esim. yliopiston turvallisuuspäällikölle.

Kun soitat hätänumeroon 112:

• vastaa kysymyksiin
• toimi annettujen ohjeiden mukaisesti
• lopeta puhelu vasta kun saat siihen luvan

Selvitä etukäteen työpaikkasi tarkat osoitetiedot ja kirjoita ne muistiin tämän ohjeen yhteyteen. Mieti myös miten opastaisit auttajat paikalle nopeinta reittiä.

Kiinteistön evakuointikäsky voidaan antaa usealla eri tavalla:

• Palokellojen soitto (poislukien säännölliset kuukausikokeilut).
• Huutaen annettu hälytys.
• Yliopiston hätäviestikanavien kautta annettu hälytys.

Evakuointikäsky koskee jokaista kiinteistössä olevaa henkilöä.

Toimintaohjeet evakuointikäskyn tultua:

• Toiminta keskeytetään välittömästi ja lisäonnettomuuksien riski minimoidaan esimerkiksi käynnissä olevien tutkimusprosessien osalta.
• Opetustilanteesta vastuussa oleva henkilökunnan jäsen käskee poistumisen opiskelijoille. Mukaan otetaan vain välttämätön ja nopeasti saatavilla oleva omaisuus.
• Avoinna olevat ikkunat ja ovet suljetaan poistuttaessa.
• Ulos poistutaan lyhintä tai turvallisinta reittiä. Hissien käyttö on kielletty.
• Poistuminen suoritetaan rauhallisesti. Aisti- ja liikuntarajoitteisia henkilöitä avustetaan poistumisessa.
• Ulkona ryhmitetään siten, ettei ihmisjoukko hidasta tai estä viranomaisten toimintaa.
• Kiinteistön sisälle saa palata vasta sen jälkeen kun siihen annetaan lupa.
  
   

Kiinteistön uloskäytävät sekä kulkureitit on pidettävä aina kulkukelpoisina ja esteettöminä. Ã„lä siis ryhmittele niiden varten mitään tavaraa. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa turvallisuuspäälliköltä.

Pelasta välittömässä vaarassa olevat henkilöt.

Mikäli palokellot eivät vielä soi, varoita muita ja käske heitä poistumaan. Voit suorittaa hälytyksen myös itse painamalla paloilmoituspainiketta.

Jos pystyt, sammuta tulipalo alkusammutusvälineillä. Älä vaaranna omaa terveyttäsi.

Rajoita tulipaloa sulkemalla ovet, ikkunat, tuuletusaukot sekä kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä.

Ulos poistutaan lyhintä tai turvallisinta reittiä. Älä poistu savuiseen portaikkoon. Hissien käyttö on kielletty.

Poistuminen suoritetaan rauhallisesti. Aisti- ja liikuntarajoitteisia henkilöitä avustetaan poistumisessa.

Mikäli hälytystä ei ole vielä suoritettu, soita hätänumeroon (112) turvallisesta paikasta.

Ulkona ryhmitetään siten, ettei ihmisjoukko hidasta tai estä viranomaisten toimintaa.

Opasta pelastuslaitos paikalle.

Kiinteistön sisälle saa palata vasta sen jälkeen kun siihen annetaan lupa.



Yliopiston kaltaisessa toimintaympäristössä suurimman tulipaloriskin aiheuttavat vikaantuneet sähkölaitteet. Mikäli teet havainnon puutteellisesti toimivasta sähkölaitteesta, poista se käytöstä tai tee asiasta ilmoitus huoltomiehelle tai vahtimestarille.

Sammutuspeitteen käyttö

Ota kiinni sammutuspeitteen nauhoista molemmin käsin.

Vedä peite pois suojapussista.

Lähesty palavaa kohdetta peitteen suojassa.

Peitä palava materiaali kokonaan.

Jätä peite paikoilleen ja anna kohteen jäähtyä.

Katkaise mahdollinen virta tai kaasu.

Mikäli havaitset, että johonkin huonetilaan tarvittaisiin sammutuspeite, voit tilata sellaisen turvallisuuspäälliköltä.

Käsisammuttimen käyttö

Poista varmistin.

Ota kiinni letkun päästä ja suuntaa letku liekkien juureen.

Paina laukaisinta.

Alkusammutustaitoja on mahdollista harjoitella kiinteistöjen poistumisharjoitusten yhteydessä. Alkusammutusharjoitus voidaan järjestää myös erikseen vaikkapa työyhteisön kehittämispäivään liittyen. Voit tilata koulutuksen turvallisuuspäälliköltä. Koulutus on tilaajalle ilmainen.

Pikapalopostin käyttö

Avaa kaappi ja vedä letku kelalta.

Avaa vesiventtiili (voi sijaita joko kaapin sisä- tai ulkopuolella).

Suuntaa letku paloa kohti ja avaa letkun päässä oleva suutin.

Alkusammutusvälineiden tulee olla aina näkyvillä ja saatavilla esteettä. Ã„lä sijoittele alkusammutusvälineiden eteen kasveja, naulakoita, seinäkkeitä tai mitään muitakaan esteitä.

Ilmoita havainnostasi välittömästi vahtimestarille tai huoltomiehelle.

Jos mahdollista, sulje veden pääsulku tai muut käsillä olevat sulut lisävahinkojen estämiseksi.

Jos vesivahinko on vakava, soita hätänumeroon (112) ja opasta pelastuslaitos paikalle.

Pelasta kosteudelle arka arvo-omaisuus.

Avoimeksi unohtuneet tuuletusikkunat ovat pakkaskaudella aiheuttaneet useampia putkien jäätymistapauksia, joista on seurannut merkittäviäkin vesivahinkoja. Muista siis sulkea tuuletusikkunat, kun poistut töistä tai opintojen parista.

Katkokset ovat kaupunkialueella yleensä lyhytaikaisia (alle 30 minuuttia). Kiinteistöhuollosta vastaava yritys selvittää sähkökatkoksen syyn ja pyrkii palauttamaan sähköjärjestelmät toimintaan mahdollisimman pian.

Maan alla sijaitsevat tai muutoin ilman luonnonvaloa olevat tilat tulee tarkastaa. Lisäksi on mahdollista, että ihmisiä on jäänyt loukkoon hissiin.

Kulunvalvontajärjestelmän piirissä olevat ovet menevät lukkoon. Sisätiloista pääsee aina ulos, mutta ulkoa ei pääse esteettä sisälle.

Mikäli sähkökatkos jatkuu pitkään, kaikki avoimeksi kiilatut ovet tulee sulkea työpäivän päätteeksi.

Mikäli tiloissa on pakastimia, niitä ei tule avata sähkökatkoksen aikana, jotta pakastimeen ei pääse lämmintä ilmaa.

Haihtuvat kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa, sillä kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä ja vetokaapit eivät ole toiminnassa sähkökatkoksen aikana. Minimoi riski mahdollisuuksien mukaan.

Jos olet ulkona:

• Tarkasta tuulen suunta ja poistu kaasun alta sivutuuleen.
• Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.
• Pyri sisälle tai mahdollisimman korkeaan maastonkohtaan.

Jos olet sisällä:

• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä.
• Siirry rakennuksen yläkerroksiin.
• Vaaratiedote sekä toimintaohjeet annetaan kaikilla radiokanavilla sekä teksti-tv:n sivulla 112.

Vaarallisten kemikaalien maantie- ja rautatiekuljetuksiin liittyvät onnettomuustilanteet muodostavat merkittävimmän riskitekijän alueellisesti vaikuttavien kemikaalionnettomuuksien osalta. Mikäli tällainen onnettomuus tapahtuisi Rantaväylällä tai läheisellä ratapihalla, tuulen mukana leviävä kemikaalipilvi voisi vaikuttaa hyvin nopeasti esimerkiksi Mattilanniemen kampusalueella.

Pue suojanaamari.

Pelasta välittömässä vaarassa olevat.

Rajoita vaarallisen kemikaalin leviämistä sulkemalla sisäovia. Avaa ikkunoita mahdollisuuksien mukaan.

Varoita muita kiinteistössä olevia henkilöitä ja käske heitä poistumaan.

Soita hätänumeroon (112).

Opasta pelastuslaitos onnettomuuspaikalle ja kerro heille vapautuneen kemikaalin määrä sekä laatu.

Jyväskylän yliopiston opetuksessa ja tutkimuksessa käytetään tuhansia erilaisia kemikaaleja sekä niiden yhdisteitä. Todennäköisimmin vaarallisen kemikaalin vapautuminen sisätiloihin johtuu kemikaalin käsittelyssä, kuljetuksessa tai säilytyksessä tapahtuvasta inhimillisestä virheestä tai laiterikosta.

Suojaudu sisätiloihin. Kiinteistön väestönsuoja, kellaritilat ja keskiosa antavat parhaan suojan säteilyä vastaan.

Varaa mukaasi ruokaa ja juotavaa.

Sulje ovet, ikkunat, ilmanvaihtoaukot ja sammuta kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä.

Vältä matkapuhelimen käyttöä tukiasemien ruuhkautumisen vuoksi.

Ota joditabletti vasta viranomaisen kehotuksesta.

Jos joudut lähtemään ulos, käytä tiivistä asua sekä hengityssuojainta. Riisu ulkovaatteet takaisin sisälle tullessasi ja peseydy huolellisesti.

Saat tilannetietoja seuraavista lähteistä:

• Viranomaiset jakavat tiedotteita Yleisradion radio- ja televisiokanavien kautta.
• Yleisradion teksti-tv:n sivu 867.
• Säteilyturvakeskuksen verkkosivut ().
• Sisäministeriön pelastusosaston verkkosivut.

Pienen palovamman ensiapu:

• Jäähdytä viileällä vedellä (20-28°C) kunnes kipu häviää.
• Tarvittaessa vamman voi peittää rasvasidoksella tai suojasiteellä.
• Jos palovamma tulehtuu, mene lääkäriin.

Vakavan palovamman ensiapu:

• Soita hätäpuhelu (112).
• Suojaa vammautunut henkilö jäähtymiseltä.
• Tue kasvo- tai hengitystiepalovamman saanut henkilö puoli-istuvaan asentoon.
• Opasta auttajat paikalle.

Soita hätänumeroon (112).

Aseta loukkaantunut välittömästi makuulle.

Nosta raaja ylös ja tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Suojakäsineiden käyttö on suotavaa.

Sido vuotokohta. Aseta tarvittaessa paineside.

Jos verenvuoto jatkuu sidoksesta huolimatta runsaana, paina raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä.

Jos verenvuoto jatkuu edelleen runsaana, tee äärimmäisenä keinona vuotokohdan yläpuolelle kiristysside.

Seuraa loukkaantuneen tilaa. Soita uudelleen hätänumeroon (112), jos loukkaantuneen tila muuttuu selkeästi.

Opasta auttajat paikalle.

Selvitä jo etukäteen mistä löydät työpistettäsi lähinnä sijaitsevan ensiapukaapin. Mikäli havaitset, että ensiapukaapin sisällössä on puutteita, voit tilata täydennystä vahtimestareiden kautta.

Tyrehdytä mahdolliset verenvuodot.

Soita hätänumeroon (112).

Aseta potilas makuulle ja nosta alaraajat koholleen.

Tarkkaile potilaan hengitystä. Jos hengitys vaikeutuu, potilaan voi kääntää myös kylkiasentoon.

Suojaa potilasta kylmältä.

Rauhoittele potilasta ja keskustele hänen kanssaan.

Älä anna potilaalle juotavaa, vaikka hän valittaisikin janoa.

Seuraa potilaan tilaa. Soita uudelleen hätänumeroon (112), jos tilanne muuttuu selkeästi.

Opasta auttajat paikalle.

Soita hätänumeroon (112).

Jos potilaalla ei ole hengitysvaikeuksia, aseta hänet makuuasentoon ja nosta alaraajat koholle.

Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, aseta hänet puoli-istuvaan asentoon.

Jos potilaalle on määrätty ensiapulääkkeeksi adrenaliinia ja lääke on saatavilla, anna potilaalle adrenaliinipistos. Oireita voi lievittää myös kortisonitableteilla (esim. kyypakkauksessa) ohjeen mukaan.

Seuraa potilaan tilaa. Soita uudelleen hätänumeroon (112), jos tilanne muuttuu selkeästi.

Opasta auttajat paikalle.

Yliopiston tiloihin ei saa tuoda lemmikkielämiä, koska osa yliopistoyhteisön jäsenistä on allergisia eläinpölylle. Osalle nämä allergeenit aiheuttavat erittäin voimakkaita reaktioita. Vältäthän myös voimakkaiden hajusteiden käyttöä, kiitos.

Jos tajuton henkilö ei herää puhutteluun ja ravisteluun, soita hätänumeroon (112).

Avaa hengitystiet ja tarkista, hengittääkö autettava normaalisti.

Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi.

Seuraa tajuttoman tilaa. Soita uudelleen hätänumeroon (112), jos tilanne muuttuu selkeästi.

Opasta auttajat paikalle.

Soita hätänumeroon (112).

Rauhoita potilasta ja auta hänet lepäämään. Puoli-istuva asento on yleensä kivuttomin.

Jos potilas ei ole asetyylisalisyylille allerginen, anna hänelle 250 mg Aspirinia, Disperinia tai muuta vastaavaa tuotetta. Lääke pienentää mahdollisia sydänlihasvaurioita.

Jos potilas menee elottomaksi (ei herää eikä hengitä), aloita painelu-puhalluselvytys:

• Painele kolmekymmentä (30) kertaa.
• Puhalla rauhallisesti kaksi (2) kertaa.
• Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, kunnes autettava herää, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.

Yliopistolla järjestetään vuosittain hätäensiapukoulutusta, jossa harjoitellaan käytännössä keskeisimpiä ensiaputaitoja. Tulevista kursseista kerrotaan henkilöstökoulutuksen tiedotteissa.

Tunnista oireet:

• Lihasvelttous, joka näkyy mm. suunpielen roikkumisena. Pyydä henkilöä esimerkiksi hymyilemään tai irvistämään.
• Käsien toimintakyvyn heikkeneminen, joka ilmenee siten ettei toinen käsivarsi nouse tai käsien puristusvoima on merkittävästi erilainen.
• Puheen tuottamisen vaikeus.

Soita hätänumeroon (112).

Rauhoita autettavaa ja aseta hänet asentoon, jossa hänen on helpointa olla.

Jos autettava menettää tajuntansa, mutta hengittää normaalisti, aseta hänet kylkiasentoon.

Opasta auttajat paikalle.

Tunnista oireet:

• Voimakkaat pelkotilat, ahdistuneisuus tai masentuneisuus.
• Sekavuus ja aistiharhat.
• Itsetuhoisuuteen viittaavat puheet, kirjoitukset tai käytös.
• Muihin ihmisiin kohdistuva aggressiivinen käytös.

Arvioi tilanne ja ota huomioon oma sekä muiden ihmisten turvallisuus.

Pyri puheyhteyteen autettavan kanssa ja rauhoita tilannetta mahdollisuuksien mukaan.

Auta henkilöä hakeutumaan hoitoon.

Mikäli sairastunut henkilö ei ymmärrä tai pysty hakeutumaan itse hoitoon, soita hätänumeroon (112).

Mitä varhaisemmassa vaiheessa mielenterveyden ongelmia päästään hoitamaan, sitä parempi on parantumisen ennuste. Avun pyytämisessä tai toisten auttamisessa ei siis kannata aikailla. Henkilökunnan osalta apua on saatavilla työterveyshuollon kautta ja opiskelijoiden osalta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta. Myös julkisen sektorin terveydenhuoltopalvelut ovat käytettävissä.

Mikäli havaitset tilanteen verekseltään, arvioi tilanne ja valitse tilanteeseen nähden paras toimintatapa:

Vaihtoehto A)

• Tee havainnot varkaan tuntomerkeistä ja siitä mihin suuntaan varas liikkuu.
• Soita hätänumeroon (112) ja kerro havainnoistasi.
• Poliisi pyrkii suorittamaan kiinnioton lähialueella.
• Jätä rikospaikka koskemattomaksi ja eristä se. Jos mahdollista tai tarpeen, poliisi suorittaa kohteessa teknisen tutkinnan. Kohteen saa siivota ja ottaa normaalikäyttöön vasta teknisen tutkinnan päätyttyä.
• Ilmoita varkaudesta yliopiston turvallisuuspäällikölle.

Vaihtoehto B)

• Voit myös ottaa varkaan itse kiinni yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla.
• Jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.
• Soita hätänumeroon (112).
• Kiinniotettu henkilö on luovutettava viipymättä poliisille.
• Poliisi tutkii rikospaikan. Kohteen saa siivota ja ottaa normaalikäyttöön vasta teknisen tutkinnan päätyttyä.
• Ilmoita varkaudesta yliopiston turvallisuuspäällikölle.

Älä mene sisälle tilaan, jonne on murtauduttu. Eristä rikospaikka ja estä myös muiden meneminen murtokohteeseen.

Ilmoita havainnostasi ensin hätäkeskukseen (112) ja tämän jälkeen yliopiston turvallisuuspäällikölle.

Opasta poliisi paikalle.

Poliisi suorittaa murtokohteessa teknisen tutkinnan. Vasta kun tutkinta on ohitse, tilan saa siivota ja ottaa jälleen normaaliin käyttöön.

Mikäli poistut kiinteistöstä kun ulko-ovet ovat jo menneet lukkoon, älä päästä poistumisen yhteydessä kiinteistön sisälle tuntemattomia henkilöitä. Mikäli näin kuitenkin pääsee tapahtumaan, ilmoita asiasta vahtimestarille tai vartiointiliikkeen päivystysnumeroon.

Jos olet uhkauksen vastaanottaja, pyri tekemään mahdollisimman paljon havaintoja uhkauksen tekijästä. Dokumentoi havaintosi ja uhkauksen sisältö mieluiten kirjallisesti.

Soita hätänumeroon (112).

Aloita kiinteistön evakuointi, ellei tilanteesta ole sovittu muuta poliisin kanssa. Kaikkien kiinteistössä olevien on poistuttava välittömästi.

Ulos siirtyneen henkilöstön on siirryttävä turvallisen varoetäisyyden päähän kiinteistöstä, jotta mahdollinen räjähdyksen paine- ja sirpalevaikutus ei vahingoita heitä.

Opasta poliisi paikalle. Poliisi tarkastaa kiinteistön ja antaa ohjeet jatkotoiminnasta.

Ilmoita uhkauksesta yliopiston turvallisuuspäällikölle.

Jos joudut tilanteeseen yllättäen ja yksin:

• Älä provosoidu, vaan pyri käyttäytymään tilanteen alusta saakka asiallisesti ja rauhallisesti.
• Pyri rauhoittamaan uhkaajaa ja pyydä häntä esimerkiksi istuutumaan, jos mahdollista.
• Pyri laukaisemaan tilanne keskustelemalla. Älä puhu päälle.
• Pidä etäisyyttä ja koeta sijoittua siten, että sinulla tarvittaessa pakoreitti.
• Älä käännä selkääsi uhkaajalle.
• Hälytä apua tai pakene kun tilanne sen sallii.

Jos näet, että joku muu on joutunut uhatuksi:

• Soita hätänumeroon (112).
• Arvioi tilanne ja oma toimintakykysi, kerää tarvittaessa muita henkilöitä mukaan, ja menkää uhatun henkilön tueksi.
• Muutoin ohjeet samat kuin yllä.

Tilanteen jälkihoito:

• Uhkaavat tilanteet kannattaa dokumentoida mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Pyydä silminnäkijöiden yhteystiedot.
• Tilanteesta tulee informoida omaa lähiesimiestä ja yliopiston turvallisuuspäällikköä.
• Mikäli estettä ei ole, tilanne kannattaa käsitellä yhteisesti koko lähityöyhteisön kanssa.
• Jos tapahtuma aiheuttaa traumatisoitumista, ota yhteyttä työterveyshuoltoon.

Jos joudut tilanteeseen yllättäen ja yksin:

• Hälytä paikalle apua:
  • huutamalla.
  • hälytinpainikkeella (jos käytössäsi on sellainen).
  • soita hätänumeroon (112).
• Käytä vain sellaisia puolustautumiskeinoja, jotka ovat hyväksyttäviä suhteessa hyökkäyksen aiheuttamaan uhkaan (hätävarjelu).
• ³Õä°ì¾±±¹²¹±ô³Ù²¹isesti käyttäytynyt henkilö voidaan ottaa kiinni jokamiehen kiinniotto-oikeuden nojalla, mutta hänet on viipymättä luovutettava poliisille.
• Tarkastuta mahdolliset vammat välittömästi lääkärillä.

Jos näet, että joku muu on joutunut väkivallan kohteeksi:

• Soita hätänumeroon (112).
• Arvioi tilanne ja oma toimintakykysi, kerää tarvittaessa muita henkilöitä mukaan, ja menkää hyökkäyksen kohteeksi joutuneen henkilön avuksi.
• Muutoin ohjeet samat kuin yllä.

Tilanteen jälkihoito:

• Uhkaavat tilanteet kannattaa dokumentoida mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Pyydä silminnäkijöiden yhteystiedot.
• Tilanteesta tulee informoida omaa lähiesimiestä ja yliopiston turvallisuuspäällikköä.
• Mikäli estettä ei ole, tilanne kannattaa käsitellä yhteisesti koko lähityöyhteisön kanssa.
• Jos tapahtuma aiheuttaa traumatisoitumista, ota yhteyttä työterveyshuoltoon.

Tilanteesta riippuen toimintavaihtoehtoja on kaksi:

1.      Kiinteistöstä poistuminen:

• Poistu vaarasta poispäin ja varoita muita.
• Auta evakuoinnissa sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat apuasi.
• Pyri liikkumaan ripeästi ja mahdollisimman suojaista reittiä pitkin.
• Siirry pois tapahtumapaikan välittömästä läheisyydestä ja hakeudu turvalliseen paikkaan.

2.      Kiinteistön sisätiloihin suojautuminen:

• Toimintakykyinen henkilö ottaa johtovastuun.
• Henkilöstö on evakuoitava huonetiloihin. Ovet ja ikkunat lukitaan.
• Verhot suljetaan ja valot sammutetaan.
• Huoneessa olevan henkilöstön on sijoittauduttava siten, että he ovat mahdollisimman hyvässä suojassa (esim. kivirakenteisen seinän vieressä).
• Jos mahdollista, ryhmittele huonetilan oven/ovien eteen esteitä.
• Ikkunoiden ja ovien edustalla ei liikuta.
• Soita hätänumeroon (112). Vain tilannetta johtava henkilö käyttää matkapuhelinta. Liiallinen matkapuhelinliikenne tukkii tukiasemien toiminnan ja samalla myös tilanteen ratkaisemiselle oleelliset puhelut estyvät.
• Kun poliisi saapuu ratkaisemaan tilanteen ja tarkastaa rakennuksen, heillä on avaimet mukanaan. Ovea ei tarvitse avata sisäpuolelta käsin kenellekään.