Kielikampuksen toimintahistoria
Kielikoplan ja Kielikampuksen synty: ۳ٱٲön juuret ja identiteetin muotoutuminen (2008–2010)
Kielikoplan synty
Vuosi 2008 merkitsi uudenlaisen yhteistyömuodon alkua Jyväskylän yliopiston kielten tutkimuksen ja koulutuksen parissa, kun Kielikopla-niminen ryhmä perustettiin. Verkoston perusajatus oli yksinkertainen, mutta kunnianhimoinen: yhdistää kielikeskuksen, soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) ja kielten laitoksen asiantuntemus yhteisten tavoitteiden nimissä. Vaikka virallista organisaatiorakennetta ei vielä ollut, Kielikoplan synty heijasteli vahvaa tarvetta ylilaitokselliselle yhteistyölle, jossa kielitiede niin tutkimuksen, opetuksen kuin kehittämistoiminnan osalta voisi kohdata.
Yhtenä Kielikoplan merkittävänä taustavaikuttajana toimi professori Maisa Martin, jonka visiona oli luoda monialainen ja synerginen kielitoimijoiden verkosto. Martin oli työskennellyt kaikkien kolmen pääyksikön palveluksessa ja tunsi niiden toimintakulttuurit syvällisesti. Tämä kokemuspohja antoi hänelle poikkeuksellisen hyvän näkemyksen siitä, miten kielialan eri toimijat voisivat tehdä hedelmällistä yhteistyötä.
Martinin lisäksi Kielikoplassa toimivat tiiviisti mukana Tarja Nikula-Jäntti (ent. Nikula), Anne Pitkänen-Huhta, Peppi Taalas, Bertold Fuchs, Maija Kalin, Sabine Ylönen, Heli Pekkala, Leena Subra sekä Tuula Hirvonen. Heistä viisi ensimmäistä toimi Kielikoplan perustamisen aikaan Jyväskylän yliopistossa oman yksikkönsä johtavissa tehtävissä, ja osa ryhmän jäsenistä nousi myöhemmin johtaviin tehtäviin.
Kielikoplan tavoitteet olivat alusta lähtien monitasoiset. Tavoitteena oli ehkäistä Jyväskylän yliopistossa tapahtuvaa päällekkäistä tutkimusta sekä tuoda tutkimuksen rinnalla myös eri yksiköissä tapahtuva opetus ja kehitystoiminta lähemmäs toisiaan, niin että tutkimuksen ja opetuksen välistä vuoropuhelua voitiin tiivistää kielten opetuksen kehittämiseksi.
Toisena merkittävänä tavoitteena oli rakentaa jaettua identiteettiä lisäämällä yksiköiden välistä vuorovaikutusta muun muassa liikkuvuuden avulla. Kielikopla oli askel kohti koordinoidumpaa, näkyvämpää ja vaikuttavampaa kielikoulutuksen ja -tutkimuksen yhteisöä. Kielikoplan suunnitelmallista luonnetta kuvasi hyvin se, että sen toiminnan varhaisessa vaiheessa, jo vuoden 2008 aikana, päätettiin nimetä Bertold Fuchs, Maija Kalin sekä Tarja Nikula vastaamaan toiminnan strategisesta suunnittelusta.
۳ٱٲön kulttuuri ja verkoston toimintatavat
Kielikopla ei ollut missään vaiheessa virallinen yksikkö, vaan pikemminkin yhteisö, jota yhdistivät yhteinen tahtotila ja yhteisymmärrys siitä, että yhdessä tekeminen kantaa pidemmälle kuin kilpailu. Verkosto toimi pitkälti henkilökohtaisten suhteiden, hyvän tahdon ja arjen kohtaamisten varassa. Tämä ei ollut heikkous vaan pikemminkin voimanlähde.
۳ٱٲön ytimessä olivat yhteiset tapaamiset, joissa jaettiin ideoita ja suunniteltiin yhteistä toimintaa. Kielikopla mahdollisti tutkijoiden ja opettajien keskinäisen tutustumisen sekä loi pohjan myöhemmille tutkimus- ja kehittämishankkeille. Verkoston toiminnassa huomioitiin myös opiskelijoita, joita oli ajoittain mukana erilaisissa projekteissa, erityisesti kieliteknologian ja opetuskokeilujen piirissä.
Kohti Kielikampusta
Kielikopla pystyi luomaan toiminnallaan vankan yhteistyön perustan, mutta verkostolla oli alusta alkaen tavoitteena selkeämpi profiloituminen ja näkyvyyden kasvattaminen. Ajatus pysyvästä, organisoidusta yhteistyöstä kyti toiminnan taustalla.
Kielikoplan toiminnassa tiiviisti mukana ollut Martin näki eri kieliyksiköiden yhdistämisessä paljon hyvää, mikä sai pohtimaan mahdollisuutta kielten tiedekunnan perustamiseksi. Kielten tiedekunnan perustaminen olisi mahdollistanut strategisemman otteen, selkeän rakenteen sekä oman budjetin synnyn. Ajatukseen uudesta tiedekunnasta suhtauduttiin nuivasti, eikä kielten tiedekuntaa siten lähdetty viemään eteenpäin. Vaikka tiedekunnan perustaminen torpattiin, sai Kielikopla siitä huolimatta kehittyä rauhassa, sillä se ei vaatinut toiminnalleen virallisia rakenteita tai rahoitusta. Tämä mahdollistikin ketteryyden, jota perinteiset laitokset eivät voineet toteuttaa.
Yliopistolakiin tehtiin muutoksia, jotka vaikuttivat merkittävästi yliopistojen rooliin ja asemaan. Yliopistojen erityisluonnetta pyrittiin vahvistamaan. Yksi keskeinen julkiavattu tavoite laissa oli yliopistojen itsenäisen oikeudellisen aseman sekä taloushallinnon vahvistaminen erityisluonteen takaamiseksi. Uusi yliopistolaki astui voimaan 2009. Yliopistolain uudistamisen ohella opetus- ja kulttuuriministeriö laati uuden sopimuksen kaudelle 2010–2012. Uusi yliopistolaki sekä sopimus opetusministeriön kanssa sai Jyväskylän yliopiston päivittämään strategiansa. Uusi strategia ”Laatua ja liikettä” toimi eräänlaisena sysäyksenä Kielikampuksen synnylle.
Kielikoplan toiminnan vakiinnuttaminen johti lopulta vuonna 2010 Kielikampuksen perustamiseen. Sen johtajaksi nimettiin Peppi Taalas. Kielikampus muodostui aluksi kielten laitoksesta, Kielikeskuksesta ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta (Solki). Päätös Kielikampuksen perustamisesta tehtiin osana yliopiston strategista tavoitetta vahvistaa Jyväskylän yliopiston asemaa kielten ja viestinnän osaamiskeskittymänä, ja ensimmäinen ohjausryhmä kokoontui pian perustamispäätöksen jälkeen.
Kielikampuksen nimen tavoitteena oli kuvata laaja-alaista yhteistyöalustaa, joka yhdistää tutkimusta, opetusta, kehittämistä ja yhteiskunnallista vaikuttamista kielten kentällä. Alkuvaiheen dokumenteissa vision ytimeksi muotoiltiin runollisesti: "Yhteinen sateenvarjo kielille, kielelle ja viestinnälle."
Kielikampuksen syntyä edeltävät ja sen alkuvuodet osoittavat, miten suuria asioita voidaan rakentaa pienestä alkaen, kun yhteinen visio, luottamus ja innostus kantavat eteenpäin. Kielikampus ei ollut aluksi sen enempää kuin joukko ihmisiä, jotka uskoivat, että kielten asemaa, opetusta ja tutkimusta voi kehittää paremmin yhdessä kuin yksin.
Kielikampuksen toiminta vakiintuu ja vahvistuu vuosina 2011–2015. Ensimmäinen kielikampusseminaari näkee päivänvalon vuonna 2011
Kielikampuksen perustamisesta lähtien – ja jo sitä ennen – ymmärrettiin, miten tärkeää toiminnan ulospäinsuuntautuneisuus oli. Kielikampus oli perustamisesta alkaen ollut aktiivinen sekä yliopiston sisällä että sen ulkopuolella. Tärkeänä ja johtavana ajatuksena pidettiin yhteistyön ylläpitämistä Kielikampuksen henkilöstön sekä koulujen opettajien välillä. Tavoitteenaan sillä oli nostaa tietoisuutta kielikoulutuksen ja kielentutkimuksen merkityksestä.
Kielikampuksen toiminnan kannalta merkittävänä käännekohtana pidetään Kielikampus-seminaariperinteen aloittamista. Ensimmäinen Kielikampus-seminaari ”Kieli keskellä kaikkea” järjestettiin 9.2.2011. Tilaisuuteen osallistui paljon korkean profiilin väkeä. Tilaisuuden avasi yliopiston rehtori Aino Sallinen, ja puheenvuoroja kuultiin niin opetusministeri Henna Virkkuselta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoiselta.
Kaikkiaan seminaari kokosi laajan osallistujajoukon eri yksiköistä, oppiaineista ja tehtäväalueilta. Tapahtuma nähtiin menestyksenä, ja sen onnistuminen loi perustan seminaariperinteelle. Ensimmäisen seminaarin teemoja olivat kieliosaamisen merkitys, yksiköiden välinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Seminaari teki Kielikampuksen näkyväksi sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella. Osallistujat kokivat olevansa osa uutta yhteisöä, joka mahdollisti ideoiden jakamisen ja uudenlaisen yhteistyön.
Kielikampus-seminaareista syntyi perinne, ja jokainen seminaari on tarkastellut kielikulttuuriin ja kieliin liittyviä kokonaisuuksia monipuolisista näkökulmista. Seminaareissa on paitsi esitetty, millaista tutkimusta ja opetusta sekä kielitieteeseen liittyvää työtä Jyväskylän yliopistossa tehdään, myös tutustuttu kansallisen ja kansainvälisen kielentutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin. Valituilla aiheilla pyrittiin myös päivittämään opettajien osaamistasoa sekä oppimisen menetelmiä. Aiheet ovat vuosien varrella käsitelleet muun muassa Kiinan kielen ja kulttuurin opetusta Jyväskylän yliopistossa, oppimateriaaleja, näkymätöntä monikielisyyttä, tutkimuksen yleistajuistamista sekä kääntämistä.
Seminaariperinteen rinnalla Kielikampuksen väki kokoontui yhteen seminaarien jälkeisiin illanviettoihin. Illanvietoissa tiivistettiin yhteisöllisyyttä paitsi tutustumalla toisiin, myös palkitsemalla Kielikampuslaisia sekä muita kieliasioita edistäneitä.
Kielikampuksella ei ollut yhteistä rahoitusta, vaan toimintaa varten hankittu rahoitus muodostui eri laitosten budjeteista yhdessä sopien. Ainutlaatuista Kielikampuksessa olikin se, että ihmiset tunsivat toisensa ja halusivat tehdä asioita yhdessä. Se mahdollisti yhteiseen toimintaan liittyvän rahoituksen lisäksi myös sen, että esimerkiksi kielikeskuksen henkilökunta, jota ei alun perin kannustettu tutkimukseen, saattoi päästä mukaan tutkimushankkeisiin Kielikampuksen kautta. Tämä oli Maisa Martinin mukaan yksi Kielikampuksen merkittävimpiä saavutuksia.
Kielikampuksen toiminta pohjautui vahvaan verkostoitumiseen, ja se vakiinnutti vuoden 2012 aikana asemaansa aktiivisena toimijana niin tutkimuksen, opetuksen kuin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksenkin kentillä. Viestintään panostettiin uutiskirjeen muodossa. Kielikampuksen nimissä osallistuttiin KEOS-messuille, LESLLA-symposiumiin sekä Euroopan kielten päivään ja sen ympärille tuotettuun Euroopan kielten viikkoon. Tapahtumat kokosivat yhteen opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita sekä Suomesta että kansainvälisesti. Yliopistotasoisten tapahtumien ohella pohdittiin, kuinka kielivalintoihin voitaisiin vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa. Pohdinta johti alakoululaisille suunnatun kesäleirin perustamiseen, jota järjestettiin vuosien 2012—2019 aikana.
Kielikampus järjesti 15.3.2012 Suuri oppimateriaalikeskustelu -kielikampusseminaarin. Seminaarissa käsiteltiin sitä, miten kielten tutkimuksen parissa saadut tulokset eivät useinkaan vaikuta kouluissa käytettyihin opetusmetodeihin tai oppimateriaaliin. Yleisessä tiedossa oli kuitenkin ollut, että opettajat olivat ilmaisseet halunsa saada täydennyskoulutusta sekä päivitystä uusimmista tutkimustuloksista. Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen toimijoiden (kielten laitos, opettajankoulutuslaitos, kielikeskus ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus) laaja tutkimustoiminta ei siten kohdannut potentiaalisten käyttäjien kanssa. Seminaarin havainnot ja eri asiayhteyksissä ilmennyt opettajien ilmaisema tarve saivat Kielikampuksen puuttumaan epäkohtaan.
Epäkohdan ratkaisemiseksi päätettiin luoda Kieliskooppi-sivusto, joka perustettiin vuoden 2012 toukokuussa. Sivuston ansiosta tutkimustulokset olivat saavutettavampia sekä tekivät kielten tutkimuksen näkyvämmäksi ja laajalle käyttäjäkunnalle helpommin lähestyttäväksi.
Kesällä 2012 Kielikampuksen sivut saivat uuden asun ja samassa yhteydessä päätettiin uudistaa myös Kieliskoopin rakenne ja ulkoasu. Uudistuksen myötä Kieliskooppi¬ ilmestyi verkkolehden muodossa, mikä mahdollisti kaikkien uusien kirjoituksien esittämisen yhdessä. Verkkolehteä oli tarkoitus julkaista noin 6 kertaa vuodessa ja sillä oli oma toimitusneuvosto, joka hyväksyi saapuneet kirjoitukset. Verkkolehteä ilmestyi lopulta kolme numeroa vuosina 2012–2013, minkä jälkeen julkaisu hiipui vähitellen pois.
Yhteiskunnallinen näkyvyys ja strateginen asemoituminen 2013–2014
"Kielikampuksessa mietitään ja kehitetään ajanmukaista tutkimus- ja koulutuskonseptia, joka rakentuu tutkimusperustaiselle näkemykselle siitä, millaista kielitaitoa, kieliasiantuntijuutta ja kulttuurista kompetenssia maailmassa tarvitaan." -Esite, vuodelta 2013
Vahva verkostoitumisen toimintamalli jatkui edelleen seuraavina vuosina. Kielikampus vakiinnutti asemansa paitsi sisäisenä yhteistyöfoorumina myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. Aikaisempina vuosina käynnistetyt toimenpiteet auttoivat Kielikampusta suuntaamaan toimintaansa yhä selkeämmin ulospäin. Suuntautuminen yliopistoyhteisön ulkopuolelle syntyi tarpeesta tuoda näkyväksi kielten merkitystä yhteiskunnassa sekä vahvistaa kielitietoisuutta laajasti. Tämä näkyi erityisesti Kielikampuksen tapahtumissa ja julkaisuissa, jotka tavoittelivat uudenlaista yleisöä ja pyrkivät kansantajuistamaan kielitieteellistä tietoa. Osallistujia seminaareihin kutsuttiin eri sektoreilta, ja ohjelmissa nähtiin paneelikeskusteluja, joissa esiintyivät niin opettajat, tutkijat kuin yritysjohtajatkin.
Perimätiedon mukaan eräässä tapahtumassa yritysjohtaja kertoi vastustavansa kieltenopetusta, koska hänellä oli ollut huono ruotsinopettaja koulussa. Tämä esimerkki osoittaa, kuinka voimakkaasti henkilökohtaiset kokemukset voivat vaikuttaa kielipolitiikkaan ja opetuksen arvostukseen.
Vuoden 2013 lopussa Kielikampuksen ohjausryhmä teki päätöksen ryhtyä aiemmin Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) julkaiseman Apples - Journal of Applied Language Studies journaalin julkaisijaksi. Nimensä mukaisesti se on keskittynyt julkaisemaan eri tieteenaloilla tuotettuja artikkeleita, jotka käsittelevät laajasti kieltä yhteiskunnassa. Apples on vertaisarvioitu avoimesti saatavilla oleva verkkojulkaisu, jota on julkaistu säännöllisesti vuodesta 2001 alkaen.
Vuoden 2014 alussa nimitetty ohjausryhmä vakiinnutti sekä Kielikampuksen että itse ohjausryhmän toimintaa: ohjausryhmän rooli selkiytyi, strategiatyötä kehitettiin ja tapahtumia järjestettiin säännöllisesti. Seminaarien rinnalla erityisesti Svenska dagen vakiintui osaksi vuosittaista Kielikampuksen toimintaa. Samalla Kielikampuksen rooli verkostona ja keskustelufoorumina korostui. Vuonna 2014 Kielikampuksella käynnistyi Postgrad-työryhmä, jonka tavoitteena oli koota yhteen Kielikampuksen tohtoriopiskelijat ja nuoret tutkijat. Ryhmä on ollut aktiivinen alusta alkaen, ja sen toimintaa ovat eri vuosina suunnitelleet ja toteuttaneet tohtoriopiskelijat ja nuoret tutkijat itse. Postgrad-ryhmä tarjoaa vertaistukea ja akateemista kasvua nuorille tutkijoille.
Yksi näkyvimmistä avauksista yliopistoyhteisön ulkopuolelle oli Kielikampuksen tuottama Kielenkiintoista -palsta Keskisuomalaisessa. Lukijoita pyydettiin lähettämään kysymyksiä kielistä ja kielitieteestä, joihin vastattiin yleistajuisesti. Vaikka kysymyksiä ei aina tullut odotetusti, palsta pysyi yllä asiantuntijoiden omalla aktiivisuudella. Palstan tarkoituksena ei ollut ainoastaan tiedon jakaminen, vaan myös vuorovaikutus ja osallistaminen: kieli kuuluu kaikille, ja kielten ilmiöihin voi kuka tahansa osallistua kysymyksin ja kommentein.
Kielikampus pyrki myös vaikuttamaan virallisiin prosesseihin. Lausuntoihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin otettiin aktiivisesti osaa, usein koordinoidusti eri yksiköiden kesken. Tämä edusti uutta vaihetta, jossa Kielikampus siirtyi tiedontuottajan roolista kohti yhteiskunnallisen keskustelun ja kansallisen kielipolitiikan muovaajaa.
Sabine Ylösen puheenjohtajakaudella Kielikampuksella alettiin kehittää ensimmäistä strategiaa, joihin sisältyi muun muassa:
• kielitietoisuuden lisääminen eri koulutusasteilla
• osallistuminen kielipolitiikkaa koskeviin aloitteisiin
• vaikuttaminen opetussuunnitelmatyöhön
• monikielisyyden ja kielellisen tasa-arvon edistäminen
Strategian myötä Kielikampus profiloitui entistä vahvemmin monitieteiseksi asiantuntijayhteisöksi, jolla oli jotain olennaista sanottavaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin.
Monikielisyyden puolustus ja koulutuspoliittinen vaikuttaminen 2015–2016
Vuodet 2015–2016 merkitsivät Kielikampukselle yhteiskunnallisen vaikuttamisen vakiintumista osaksi toimintaa. Tänä aikana keskustelu kielivalintojen kaventumisesta kouluissa kiihtyi, ja Kielikampus osallistui aktiivisesti keskusteluun kielivalikoiman monipuolisuuden ja monikielisyyden puolesta. Kielikampus pyrki vaikuttamaan paitsi opettajiin myös vanhempiin ja kouluhallintoon, jotta tieto kielitaidon merkityksestä leviäisi mahdollisimman laajalle.
Kielikampus otti kantaa myös lukiokoulutuksen kielivalikoiman kaventumiseen, jota nähtiin erityisesti harvinaisempien kielten kuten saksan ja ranskan kohdalla. Strategisesti korostettiin kielitietoisuuden merkitystä paitsi kieliaineiden sisällä, myös osana muiden aineiden opetusta. Tämä loi pohjaa niin sanotulle kielitietoiselle koululle.
Kielikampuksen toimenpideohjelma 2015–2016 konkretisoi strategian painotuksia tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Ohjelman keskiössä oli kansainvälisyyden vahvistaminen, jonka tavoitteena oli käynnistää kansainvälinen maisteri- ja tohtoriohjelma, rakentaa monitieteisiä tutkimusohjelmia ja edistää osallistumista suuriin kansainvälisiin hankkeisiin. Samalla haluttiin tukea opiskelijoita osallistavaa oppimista ja opettajille yhteistä pedagogista kehittämistä.
Yliopiston sisällä tehtiin vaikuttamistyötä muun muassa rehtorin ja tiedekuntien suuntaan. Kielikampus alkoi profiloitua eräänlaisena asiantuntijainstituutiona, joka epävirallisen asemansa ansiosta kykeni reagoimaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin nopeammin ja ketterämmin kuin viralliset yksiköt. Kielikampus halusi toiminnallaan luoda ymmärrystä siitä, että kieli ei ole vain oppiaine tai tekninen taito. Kieli on osa identiteettiä ja osallistumista, ja se liittyy siihen, miten ihmiset ymmärtävät toisiaan ja maailmaa.
Vuoden 2015 aikana Kielikampuksen piirissä perustettiin pedagoginen työryhmä, jonka tarkoituksena oli yhdistää kielten opetuksen ja opettajankoulutuksen näkökulmia. Yliopistoyhteisössä oli havaittu, että kieltenopiskelijoiden ja opettajaksi opiskelevien koulutukset olivat toisistaan täysin erillisiä. Pedagogisen työryhmä pyrki luomaan siltoja koulutusten välille järjestämällä suosittuja työpajoja. Työpajoissa käsiteltiin kielipedagogiikkaa, toiminnallista kielenoppimista ja yhteisiä opetusratkaisuja. Ne kokosivat yhteen opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita, mikä hiljalleen lisäsi koulutusalojen välistä yhteistyötä.
Vuoden 2015 alussa Kielikampuksen henkilökunta perusti yhteisen henkilökuntakuoron nimeltään Mukamas. Mukamas -kuoro mahdollisti työn rinnalla henkilökunnan yhteenkuuluvuuden vahvistamista uudella tavalla. Kuoro kokoontui säännöllisesti harjoittelemaan läpi lukuvuoden. Vuosien varrella Mukamas-kuoro on esiintynyt niin Jyväskylän yliopiston tilaisuuksissa kuin yliopiston muiden henkilökuntakuorojen yhteisissä konserteissa. Syksystä 2022 lähtien kuoron toiminta on ollut avointa koko yliopiston henkilökunnalle.
Kielikampuksen strategia 2015–2017 painotti tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tiivistä kytkeytymistä. Strategian lähtökohtana oli Jyväskylän yliopiston vahva soveltavan kielentutkimuksen perinne sekä siihen nojautuva monipuolinen kielikoulutus. Kielikampus halusi vahvistaa asemaansa kansainvälisesti tunnustettuna tutkimuskeskittymänä ja luoda samalla toimintamalleja, jotka yhdistäisivät tutkimuksen ja opetuksen entistä näkyvämmin. Yksiköiden välinen yhteistyö nähtiin voimavarana, joka loi synergiaa tutkimukseen, koulutukseen ja kielipoliittiseen vaikuttamiseen.
Tutkimuksessa strategia korosti monitieteisyyttä ja yhteiskunnallisten muutosten, kuten globalisaation, teknologisoitumisen sekä monikielistymisen tarkastelua. Tavoitteena oli sekä tukea innovatiivisia tutkimusavauksia että vahvistaa jyväskyläläisen kielentutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä.
Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa Kielikampus pyrki tuomaan kielten ja kielikoulutuksen merkitystä näkyviin laajalle yleisölle. Tämä toteutui esimerkiksi kielisuihkutusten ja kielileirien kaltaisissa koulu- ja yleisötapahtumissa sekä aktiivisessa osallistumisessa kielipoliittiseen keskusteluun. Seminaarit, konferenssit ja julkaisut loivat näkyvyyttä tutkimukselle ja avasivatkin keskustelua ajankohtaisista kielikoulutuksen kysymyksistä. Strategian toimeenpanoa tuettiin konkreettisilla toimenpiteillä, kuten tutkijoiden ja opettajien yhteisillä tapaamisilla sekä tutkimusvierailuilla.
Strategioiden syveneminen ja kielellisen tasa-arvon puolustus 2017–2018
Kielikampuksella käynnistettiin uuden strategian laatimisprosessi. Tavoitteena oli kokonaisvaltaisempi strategia, jossa painopiste siirtyisi perinteisestä kieltenopetuksen puolustamisesta kohti monitieteistä kielitietoisuuden ja kielellisen oikeudenmukaisuuden edistämistä. Strategisten valintojensa kautta Kielikampus ei ainoastaan reagoinut yhteiskunnallisiin kysymyksiin, vaan pyrki aktiivisesti kehystämään niitä uudella tavalla. Valinnat ja painotukset herättivät kiivasta keskustelua Kielikampuksen sisällä, koska sen sisällöllä nähtiin olevan aidosti vaikutusta Kielikampuksen toimintaan.
"Meillä oli ekaa kertaa ihan vääntöä siitä, mitä strategiaan laitetaan. Se kertoo siitä, että asioilla oli oikeasti merkitystä."
– Mikko Jäkälä
Kielikampus jatkoi toimintansa kehitystä myös rakenteellisesti. Ohjausryhmän työskentelyä selkeytettiin, ja vastuita jaettiin entistä systemaattisemmin. ۳ٱٲö muiden yksiköiden kanssa syveni. Yliopiston hallinto alkoi entistä vakavammin huomioida Kielikampuksen asiantuntemuksen muun muassa lausuntopyyntöihin ja sisäisiin kehittämisprosesseihin vastattaessa.
Myös tutkimushankkeiden mobiliteetti kasvoi. Kielikampus alkoi toimia alustana, jossa tutkijat ja opettajat eri yksiköistä löysivät toisensa ja saattoivat käynnistää yhteisiä hankkeita. Vaikka Kielikampus ei ollut hallinnollinen yksikkö, se toimi yhä selvemmin strategisena verkostona, joka tuki urakiertoa, yhteistyötä ja kehittämistä.
"Kielikampus ei koskaan ollut hierarkkinen rakenne, mutta se on mahdollistanut sen, että ihmiset löytävät toisensa."
– Mikko Jäkälä
Yliopistonsisäinen vaikuttaminen – kielitietoinen kampus
Yliopistonsisäinen vaikuttamistyö vahvistui Kielikampuksen pyrkiessä edistämään ajatusta kielitietoisesta yliopistosta, jossa jokainen opettaja ja opiskelija ymmärtäisi kielen merkityksen opetuksen ja oppimisen välineenä riippumatta siitä, mitä oppiainetta opetetaan.
Tämä konkretisoitui paitsi seminaarien teemoissa, myös sisäisessä koulutuksessa, työpajoissa ja keskustelutilaisuuksissa. Kielikampus alkoi näkyä myös tiedekuntien omissa strategioissa ja opetussuunnitelmatyössä.
Vuonna 2017 Jyväskylän yliopistossa tapahtui kielten opiskelun ja tutkimuksen osalta paljon suuria muutoksia. Vuoden alusta lähtien kielten laitos ja viestintätieteiden laitos yhdistettiin kieli- ja viestintätieteiden laitokseksi (KiVi). Laitosten yhdistäminen aloitettiin jo vuoden 2016 puolella, jotta jouheva siirtymä yhteisenä laitoksena oli mahdollista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kielten laitosta vahvistetiin viestinnän ja journalistiikan opinnoilla.
Jyväskylän yliopiston profiili soveltavassa kielentutkimuksessa vahvistui merkittävästi lukuvuoden 2017–2018 aikana, kun Vaasan yliopiston kielten koulutusvastuu siirtyi liikkeenluovutuksena Jyväskylän yliopistoon. Liikkeenluovutuksen yhteydessä Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus sekä tutkimus siirtyivät 1.8.2017 alkaen kokonaan Jyväskylän yliopiston vastuulle. Tämä tarkoitti sitä, että Vaasan yliopiston aikaisemmin järjestämä opetus ja tutkimus, kuten englanti, saksa, pohjoismaiset kielet (ml. kielikylpy), nykysuomi sekä venäjän ja ranskan kielten sivuaineet, siirtyivät Jyväskylän yliopiston hoidettaviksi. Liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyi yli 700 henkilöä, joista noin 700 opiskelijaa ja 30 henkilöstön edustajaa. Liikkeenluovutuksen takana vallitsi valtion ohjaus vahvistaa yliopistojen strategista erikoistumista.
Digitaalinen murros 2019–2020
Vuosina 2019–2020 Kielikampuksen painopiste siirtyi yhä voimakkaammin inklusiivisuuden, saavutettavuuden ja monikielisyyden edistämiseen. Tämä heijasteli laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja: kielten opetuksen ja kielipolitiikan kysymyksiä tarkasteltiin entistä enemmän osana tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Kielikampus vahvisti asemaansa tapahtumatuotannon asiantuntijana. Erityisesti vuoden 2019 aikana järjestetyt seminaarit ja työpajat kokosivat yhteen eri sidosryhmiä. Monikielisyyden juhlapäivä, Euroopan kielten päivän tilaisuudet sekä kielitietoiset työpajat herättivät laajaa kiinnostusta. Kielikampuksen alle kuuluva yksikkö Kielikeskus sai uuden nimen ”Monikielisen akateemisen viestinnän keskus”, lyhyesti ”Movi”.
Näiden tapahtumien kautta Kielikampus ei ainoastaan tavoittanut laajempaa yleisöä, vaan myös rakensi siltoja eri alojen toimijoiden välille. Esimerkiksi yhteistyö varhaiskasvatuksen, erityispedagogiikan ja aikuiskoulutuksen kanssa syveni, ja kielitietoisuus alkoi saada jalansijaa myös näillä aloilla.
Vuoden 2019 lopulla sisäisissä keskusteluissa nousi esiin tarve tarkastella kieltä aiempaa laajemmin: ei vain oppiaineena, vaan myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, saavutettavuuden ja inkluusion näkökulmasta. Tästä ajatuksesta syntyi Equity Team -teemaryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna 2020 Kielikampuksen yhteydessä. Teemaryhmä vahvisti tutkimushankkeiden kirjoa, jotka olivat olleet vahva osa Kielikampuksen identiteettiä. Equity-ryhmä tuli jäädäkseen osaksi Kielikampuksen toimintaa tuoden mukanaan uudenlaista, kantaaottavaa ja ajankohtaista sisältöä ja toi yhteen asiantuntijoita eri yksiköistä.
Equity-ryhmä alkoi järjestää koulutuksia, seminaareja ja työpajoja. Se arvioi strategista kielenkäyttöä ja nosti esiin monikielisten opiskelijoiden kokemuksia. Ensimmäiset tapahtumat keräsivät runsaasti osallistujia ja toivat esiin kysymyksiä, joita ei aiemmin ollut nostettu kampuksen foorumeilla. Tämä lisäsi myös järjestelmällisyyden ja resurssisuunnittelun tarvetta.
Kielikampuksen toimijoiden keskuudessa vahvistui vähitellen yhteinen ymmärrys siitä, että kieli ei ole vain viestinnän väline, vaan myös olennainen osa yksilön asemaa yhteiskunnassa. Equity-ryhmän työn laajeneminen ja sen tapahtumien teemat heijastivat tätä muutosta konkreettisesti.
Erityisesti vähemmistökielten asema nousi näkyväksi teemaksi. Kielikampus järjesti tapahtumia, joissa käsiteltiin esimerkiksi romanikielen, viittomakielen ja suomenruotsin erityiskysymyksiä. Näissä tilaisuuksissa painotettiin kielellisiä oikeuksia ja sitä, miten yhteiskunta voi tukea kielellistä moninaisuutta.
Lisäksi Kielikampus oli mukana keskusteluissa liittyen lukiokoulutuksen kielelliseen tasa-arvoon ja korkeakouluopiskelijoiden kielitukeen. Erityistä huomiota sai myös kieltenopettajien saatavuus ja koulutuksen alueellinen eriarvoisuus. Ne olivat teemoja, joihin Kielikampus-toimijat pyrkivät vaikuttamaan lausunnoin ja verkostojen kautta.
Digitaalisuus ja pandemian kynnyksellä tapahtunut muutos
Koronapandemia sulki koko yhteiskunnan vuoden 2020 alkupuolella, mikä vaikutti kaikkeen paikan päällä tapahtuvaan toimintaan ja siirsi sen nopeasti etämuotoon. Tämä pakollinen muutos vauhditti digitaalista kehitystä ja muutti pysyvästi myös toiminnan muotoja. Koronapandemia oli itsessään jo radikaali yhteiskunnallinen muutos, ja uuteen arkeen totuttelu vaati veronsa.
Koronapandemian vaikutukset näkyivät myös Kielikampuksen toiminnassa. Tapahtumat ja työpajat siirtyivät etämuotoon, mikä vaati nopeaa reagointia ja uudenlaista pedagogista ajattelua. Kielikampus tarttui tilanteeseen ketterästi. Digitaaliset alustat, kuten Zoom ja Teams, mahdollistivat uudenlaiset yhteistyömuodot. Työpajat järjestettiin verkkototeutuksina, ja monikielisyydestä keskusteltiin paneeleissa, jotka tavoittivat osallistujia eri puolilta Suomea.
Esimerkiksi vuodesta 2014 toiminut Postgrad-ryhmä joutui uudistamaan toimintatapojaan. Ryhmä oli vuosien aikana vakiinnuttanut järjestämäänsä toimintaa: kirjoitus- ja lukutapaamisia, mentorointia sekä vuosittaisen Kevätkoulu-minikonferenssin. Tapahtumat järjestyivät pääsääntöisesti läsnä, mutta koronapandemian myötä kaikki tapaamiset siirrettiin äkillisesti verkkoon, mikä muutti erityisesti kirjoitustapaamisten luonnetta. Aiemmin kampuksen tietokoneluokissa kokoontuneet ryhmät siirtyivät verkkoalustalle, jossa sekä päivän tavoitteiden asettelu että päätöskierros järjestettiin etäyhteyden avulla. Etätoteutus toi mukanaan myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Hienona esimerkkinä virtuaalinen lounastauko osoittautui suosituksi tavaksi jakaa kuulumisia ja tukea toisia tilanteessa, jossa kasvokkaiset kohtaamiset olivat kadonneet. Yllättäen verkkotapaamisista tuli suositumpia kuin aiemmista lähitapaamisista, ja tapaamisten tiheys muutettiin viikoittaiseksi.
Postgrad-ryhmää laajemminkin havaittiin, että verkossa tapahtuva toiminta avasi uusia ovia, mutta toi myös haasteita: saavutettavuus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys piti rakentaa uudelleen. Kielikampus panosti digitaalisen saavutettavuuden periaatteisiin ja kehitti viestintää selkeämmäksi, monikielisemmäksi ja visuaalisesti houkuttelevammaksi.
Kielikampus syvensi sitoutumistaan inkluusion, saavutettavuuden ja monikielisyyden kysymyksiin, mutta samalla se joutui kohtaamaan uudenlaisen toimintaympäristön koronapandemian vuoksi. Tämä kaksijakoinen ajanjakso osoitti Kielikampuksen kyvyn sekä syventää sisältöä että uudistaa toimintamallejaan. Toiminnan ytimessä säilyivät edelleen yhteisöllisyys ja vahva arvopohjainen sitoutuminen kielelliseen oikeudenmukaisuuteen. Vaikka maailman tila muuttui nopeasti, Kielikampus säilytti roolinsa keskustelunavaajana, sillanrakentajana ja osallistumisen mahdollistajana.
Kielikampuksen toimintaohjelma 2020 jatkoi aikaisempien strategioiden linjaa, mutta toi mukanaan uudenlaisia painotuksia yhteisöllisyyteen, viestintään ja monikielisen pedagogiikan kehittämiseen. Tavoitteena oli kirkastaa Kielikampuksen profiilia yliopiston sisällä, lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuutta sekä vahvistaa yhteyksiä paikallisiin verkostoihin. Yhteisöllisyyttä rakennettiin erilaisten tapahtumien kautta, monikielisistä kahvihetkistä ja pedagogisista keskusteluista aina kielikaraokeen ja elokuvailtoihin. Samalla opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita pyrittiin tuomaan näkyvämmin osaksi toimintaa.
Ohjelmassa painotettiin myös näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Viestintästrategian valmistelu, yleisötapahtumat kuten Tutkijoiden yö, Yläkaupungin yö ja lasten kielileiri* sekä tiivistyvä yhteistyö koulujen ja kolmannen sektorin kanssa toivat Kielikampuksen toimintaa laajemmin esille.
Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla Kielikampus osallistui aktiivisesti erilaisiin verkostoihin ja työryhmiin, ja paikallisesti Edufutura-yhteistyö Jyväskylän kaupungin kanssa vahvistui.
*Lasten kielileiri on siirtynyt myöhemmin Jyväskylän yliopiston JYUniorit-toiminnaksi.
Identiteetin kirkastaminen 2021–2022
Kielikampus vahvistui keväällä 2021 Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) liittyessä siihen.
Koronapandemian jälkimainingeissa vuosina 2021–2022 Kielikampus asettui uudenlaiseen vaiheeseen. Edellisten vuosien digitaalinen loikka oli mahdollistanut saavutettavuutta ja laajentanut verkostoja, mutta samalla nousi myös esiin kysymys. Mitä on Kielikampus fyysisenä ja yhteisöllisenä tilana, kun kasvokkaiset kohtaamiset ovat vähentyneet?
Tämä johti tarpeeseen tarkastella toimintaa perusteista käsin. Ohjausryhmän sisällä käynnistyi keskustelu strategian päivittämisestä. Aiemmin 2017 laadittu strategia oli edelleen kunnianhimoinen ja periaatteellisesti ajankohtainen, mutta muuttunut toimintaympäristö, kuten pandemia, digitalisaatio ja yliopistokentän rakenteelliset muutokset, edellyttivät uudenlaista fokusta.
Vuodesta 2022 lähtien Kielikampuksen toimintaa on ohjannut uusin strategia, jonka tavoitteet ulottuvat vuoteen 2027. Strategian neljä pääpilaria ovat yhteisöllisyyden tukeminen, oikeudenmukainen ja eettisesti kestävä opetus, tutkimus ja yhteisöllisyys, monikielisyyden uudenlaisen käsitteellistämisen edistäminen sekä sidosryhmätyön ja asiantuntijavaikuttamisen vahvistaminen. Perusajatuksena on toimia yhtenäisenä Kielikampuksena, jolla on laaja yhteiskunnallinen näkyvyys ja vaikuttavuus. Tämä näkyy tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, osallistumisessa kielipoliittiseen keskusteluun sekä monipuolisen kielitaidon merkityksen esille tuomisessa. Strategia konkretisoituu myös käytännön toiminnassa: rahoitushauissa, koulutustilaisuuksissa, poliittisessa ja strategisessa vaikuttamistyössä sekä sidosryhmäyhteistyössä. Näiden toimintojen kautta Kielikampus vahvistaa yhteisöään, luo verkostoja ja toimii aktiivisena keskustelijana kieli- ja kielikoulutuksen kysymyksissä.
Vuonna 2022 järjestettiin kymmenes Kielikampus-seminaari Jyväskylän yliopistossa kahden vuoden koronatauon jälkeen. Työpajamuotoisen seminaarin teemana oli "Tulevaisuuden maailmat, kieli ja vuorovaikutus”. Osallistujat antoivat runsaasti positiivista palautetta erityisesti sisällöstä ja kasvokkaisista kohtaamisista.
Koronavuodet ja niiden jälkeinen aika muistuttavat siitä, että vaikka olosuhteet muuttuvat, yhteisön arvoihin perustuva toiminta voi säilyä ja jopa vahvistua. Kielikampus on jatkuvasti uudistuva osaamiskeskittymä, jossa kieli, yhteisö ja osallistuminen kohtaavat.
Kohtaamisen paluu – hybriditapahtumat ja uudenlaista yhteisöllisyyttä
Kun pandemia alkoi hellittää, kasvokkaisten tapahtumien tarve korostui. Kielikampus reagoi nopeasti kokoontumisrajoitusten höllentymiseen: järjestettiin hybriditoteutuksia, joissa sekä fyysisesti että verkossa osallistuvat toimijat olivat tasavertaisessa asemassa. Euroopan kielten päivän juhlatilaisuudet ja kielitietoiset työpajat toimivat malliesimerkkeinä onnistuneista hybriditoteutuksista. Nämä tapahtumat eivät pelkästään palauttaneet kohtaamisen iloa, vaan ne herättivät myös uusia yhteistyöideoita.
Yksi merkittävä kehitysaskel oli Kielikampuksen viestinnän uudistuminen. Uusi strategia toi mukanaan tarpeen kirkastaa myös visuaalista ilmettä ja viestinnällisiä työkaluja. Käyttöön otettiin visuaaliset infografiikat, kielitietokortit, saavutettavat diasarjat ja selkokieliset esitykset.
Tämä kehitys mahdollisti sen, että Kielikampuksen tuottamaa tietoa pystyttiin jakamaan myös laajemmin kouluille, mediaan ja kansalaisjärjestöihin. Myös someviestintä aktivoitui uudelleen, ja etenkin Twitterissä ja vuodesta 2024 eteenpäin myös Instagramissa saatiin uusia seuraajia ja vuorovaikutusta kielestä kiinnostuneiden yhteisöjen kanssa.
Kielikampuksen viimeisimmät toiminnan vuodet 2023–2025
Kielikampus järjesti vuonna 2023 normaaliin tapaan sille ominaisia tilaisuuksia ja tapahtumia.
Kielikampuksen strategiassa määriteltiin vuodesta 2024 alkaneen kauden teemaksi kielellinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus. Toimikaudelle valittu strateginen teema nousi samalla vuoden 2024 Kielikampusseminaarin teemaksi. Seminaari järjestettiin yhteistyössä FORTHEM-allianssin Multilingualism in School and Higher Education -labin kanssa. Seminaari oli luonteeltaan pikemminkin konferenssi, sillä se oli kaksipäiväinen ja sisälsi useita erilaisia puheenvuoroja, työpajoja sekä sessioesitelmiä.
Vuonna 2025 Kielikampuksen alle perustettiin Katja Mäntylän puheenjohtajakaudella kuusi uutta teemaryhmää: Accessibility, language and communication, Minoritized languages, Ruotsia keskellä Suomea, Kielen oppiminen ja opettaminen perus- ja toisella asteella sekä Suomi toisena kielenä. Vuoden lopussa Minoritzed languages -teemaryhmä päätettiin sulauttaa osaksi Equity Team -teemaryhmän toimintaa. Teemaryhmien toiminta nähtiin tapana edistää Kielikampuksen tavoitteita konkreettisesti ruohonjuuritasolla.
Keväällä 2025 Kielikampus-seminaarin teemana oli ”kieli yhdistää”, ja sen painopisteenä oli ennen kaikkea tuoda Kielikampuksen jäseniä yhteen asiatiedon ja virkistäytymisen merkeissä – ohjelmassa oli muun muassa kampuskierroksia, yhteislaulua ja äänenhuoltoa.
Tulevan kaksivuotiskauden 2026-2027 teemaksi valittiin ”kieli, toivo ja ilo”, ja Kielikampuksen tavoitteena on tuoda esiin kielen ja kielitietoisuuden hyötyjä yhteiskunnassa.
Lopuksi
Vaikka Maisa Martin ei ole ollut viime vuosina aktiivisesti mukana toiminnassa, hän pitää Kielikampusta yhä tärkeänä. Se tarjoaa rakenteen ja verkoston, jossa saman alan ihmiset eri yksiköistä voivat kohdata ja tehdä yhteistyötä. Lisäksi Kielikampus on hänen mukaansa ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että Jyväskylä on profiloitunut vahvasti soveltavan kielitieteen keskuksena niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Maisa Martin toivoo tulevaisuudessa Kielikampuksen tarttuvan yhä vahvemmin kielellisen tasa-arvon kysymyksiin, viestinnän selkeyteen ja myös sellaisten kielten esiin nostamiseen, jotka ovat suuria maailmassa mutta jäävät Suomessa vaille huomiota.
Aikajana
| 2008 | Kielikopla saa alkunsa |
| 2011 | Kielikampus perustetaan kielikeskuksen, soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) ja kielten laitoksen kesken |
| Opettajankoulutuslaitoksen (OKL) kielipedagogiikka liittyy osaksi Kielikampusta | |
| 2017 | Kielten laitos ja viestintätieteiden laitos yhdistyvät. Kieli- ja viestintätieteiden laitos (KiVi) aloittaa toimintansa |
| 2019 | Kielikeskus muuttuu Moviksi |
| Normaalikoulu liittyy Kielikampuksen alle | |
| 2021 | Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) liittyy Kielikampuksen alle |
Kielikampus-palkinnon saaneet
| 2011 | Jenni Kankaanpää ja Marlen Harrison tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kielten opetuksen ja tutkimuksen hyväksi Jyväskylän yliopistossa |
| 2012 | Katja Mäntylä useista uusista avauksista opetustyössä, laajasta verkostoitumisesta myös yliopiston ulkopuolella ja opiskelijoiden aktivoimisesta Kielikampuksen toimintaan |
| 2014 | Fysiikan laitos rohkeasta avauksesta viestintä- ja kieliopintojen integroimisesta aineenopintoihin Jyväskylän yliopiston kielipolitiikan tavoitteiden mukaisesti |
| 2016 | Maisa Martin, Maija Kalin ja Tuula Hirvonen |
| 2018 | Päivi Iikkanen ansiokkaasta toiminnasta Kielikampuksen hyväksi, aktiivisesta ja yhteisöllisestä toiminnasta Kielikampuksen jatko-opiskelijoiden piirissä, jatko-opintojen kehittämiseen liittyvistä aloitteista ja niiden toteuttamisesta |
| 2019 | Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu kielimyönteisyydestä tutkinnoissaan |
| 2022 | Johanna Ennser-Kananen keskeinen toimijuudesta Kielikampuksen vuosien 2022–2027 strategian suunnittelussa ja laatimisessa ja Equity Teamin perustamisesta |
| 2023 | Kristiina Skinnari sillanrakentajana toimimisesta koulun ja yliopiston välissä, lukuisiin kieli- ja viestintäprojekteihin ja kehittämishankkeisiin osallistumisesta |
| 2025 | Sabine Ylönen pitkäjänteisestä työstä Kielikampuksen hyväksi |
Alta voit selata menneiden vuosien tapahtumia ja uutisia Kielikampukselta.
