Ģ��ֱ��

Opiskelija pystyy tunnistamaan, analysoimaan ja kehittämään kasvatusalan asiantuntijuuden kannalta merkityksellisiä ja tavoiteltavia eettisiä periaatteita ja arvoja. Hän pystyy erittelemään omaa ja yhteisön toimintaa �����ä suhdettaan luontoon ja ei-inhimilliseen ympäristöön eettiseltä kannalta ja toimimaan vastuullisesti eettisten periaatteiden pohjalta.

Opiskelija perustaa toimintansa ja ammatillisen kehittymisensä tieteelliselle ajattelulle. Tämä tarkoittaa perusteltua ja järjestelmällistä tiedonhankintaa �����ä tiedon kriittistä arviointia. Opiskelija kehittää kriittistä ajatteluaan, jossa analysoidaan ja arvioidaan tietoa ja omaa ajattelua, pyritään perusteltuihin päätelmiin ja ratkotaan ongelmia etsimällä uusia näkökulmia. Opiskelija tunnistaa, että tieteentekoa ohjaavat erilaiset yhteiskunnalliset intressit ja käsitykset maailmasta. Opiskelija hallitsee riittävästi kasvatusalan teoreettista ja tutkimuskirjallisuutta �����ä eri oppiaineiden ja laaja-alaisten osaamisalueiden perustana olevien tiedonalojen keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja tiedon rakentumisen periaatteita. Hänellä on taitoa esittää, perustella ja puolustaa pätevästi omia näkökantojaan ja keskustella niistä. Lisäksi hänellä on omaa oppimista, tiedon omaksumista ja kognitiivisia prosesseja koskevaa tietoa �����ä kykyä säädellä niitä suunnittelemalla, seuraamalla ja arvioimalla omaa oppimista.

Opiskelija haluaa ja kykenee toimimaan yhteistoiminnallisesti ja rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, -suhteissa ja ryhmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija osaa ottaa toisen näkökulman huomioon, on kiinnostunut kuuntelemaan toista ja antaa tilaa ryhmässä. Hän ymmärtää verkostoihin ja yhteisöihin kuulumisen merkityksen �����ä osaa rakentaa ja ylläpitää niitä. Hän osaa neuvotella �����ä ratkaista konflikteja ottaen huomioon eri osapuolten tarpeita ja tavoitteita.

Hänellä on kykyä omien ja toisten tunneilmaisujen havaitsemiseen ja tunnistamiseen �����ä taitoa tunteiden säätelyyn ja ilmaisemiseen. Opiskelija ymmärtää tunteiden syitä ja niiden vaikutuksia itseen ja muihin ihmisiin ja osaa soveltaa tätä ymmärrystään työssään.

Hän kykenee tiedostamaan ja haastamaan moninaisuuteen liittyviä asenteitaan ja uskomuksiaan ja toimimaan ymmärtäen, että jokainen ihminen on erityinen ja omanlaisensa edellytyksineen ja taustoineen. Hänellä on tietoisuutta ja herkkyyttä toimia vuorovaikutuksessa kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa �����ä arvostaa ja ymmärtää esimerkiksi etnisyyden, kielen, iän, uskonnon, sukupuolen, seksuaalisuuden �����ä sosiaalisen luokan sisältämiä erityispiirteitä.

Opiskelija ymmärtää kasvatus- tai oppimisyhteisöt paikallisiin yhteisöihin ja niiden normeihin ja arvoihin kytkeytyvinä instituutioina, joihin vaikuttavat myös laajemmat yhteisölliset ja yhteiskunnalliset rakenteet ja reunaehdot. Hän kykenee tunnistamaan ja kriittisesti arvioimaan poliittisten, kulttuuristen, taloudellisten ja historiallisten tekijöiden vaikutuksia oppimiseen, oppilaisiin ja opetukseen �����ä koulutuksen tasa-arvoisuuteen. Hänellä on taito tunnistaa ja kehittää kasvatusta ja kasvatusyhteisöjä koskevia arvoja ja käytänteitä.

Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja. Opiskelija ymmärtää oppimiselle asetettujen tavoitteiden, pedagogisen toiminnan ja arvioinnin välisen yhteyden vuorovaikutteisissa oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetuksen ja oppimisen tilanteissa opiskelija kykenee toimimaan ja ajattelemaan luovasti ja innovatiivisesti ollen avoin uusille näkökulmille, keksimiselle ja kokeiluille �����ä totutun haastamiselle. Hän osaa tunnistaa ja hyödyntää oppimista edistäviä vuorovaikutuksen ulottuvuuksia erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Hän ymmärtää oppimista edistävän vuorovaikutuksen �����ä monimediaisten ja monipuolisten oppimisympäristöjen vaikutuksia ja osaa huomioida ne oppimisen ohjaamisessa. Opiskelija osaa ohjata heterogeenisiä opetusryhmiä �����ä osaa suunnitella ja toteuttaa oppimistilanteita siten, että ne vahvistavat oppilaiden osallisuutta ja kiinnittymistä oppimiseen ja kouluun. Lisäksi hänellä on opetus- ja oppimistilanteissa kertyvien kokemusten �����ä niiden reflektoinnin ja taidon harjoittelun kautta rakentuvaa osaamista.

Opiskelija tunnistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä tekijöitä yksilöiden ja ryhmien tasolla. Hän saa valmiuksia tukea ja kehittää oppijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia moniammatillisesti ja yhteistyössä huoltajien kanssa �����ä puuttua kehitystä ja hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin, esimerkiksi kiusaamiseen. Opiskelija tunnistaa kouluyhteisön hyvinvoinnin tekijöitä ja kykenee osallistumaan kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen.

Opiskelija kykenee tunnistamaan oman asiantuntijuuden kehittymiseen ja opettajan työhön sisältyviä tyytyväisyyttä, sitoutumista ja motivaatiota vahvistavia tekijöitä. Lisäksi hän tunnistaa eri elämänalueisiin liittyviä kuormitustekijöitä �����ä kykenee hyödyntämään stressinhallinnassa hyvinvointia ja jaksamista edistäviä henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä resursseja.

Opiskelija kykenee tarkastelemaan opettajan työtä laaja-alaisesti ihmisyyttä ja inhimillistä elämää korostavasta esteettisestä näkökulmasta käsin. Hän ymmärtää ihmisen kokonaisvaltaisena kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Hän kykenee havainnoimaan ympäröivää todellisuutta ja kulttuuria pysyen avoimena esteettisille elämyksille ja kokemuksille �����ä niiden erilaisille tulkinnoille ja arvostuksille. Hän tunnistaa omia esteettiseen kokemiseen liittyviä mielen sisäisiä ja kehollisia tuntemuksiaan, kykenee reflektoimaan niitä, välittämään niitä muille kielellisesti �����ä pohtimaan esteettisiä ulottuvuuksia (esim. esteettiset arvot kuten kauneus) yhdessä muiden kanssa. Lisäksi hän kykenee luovuuteen ja itseilmaisuun, jotka tulevat esiin taitoina, ilmaisuina, tuotoksina ja teoksina.