Ä¢¹½Ö±²¥

Yleisissä kielitutkinnoissa arvioidaan monipuolisesti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista ja kirjallista kielitaitoa. Tehtävien aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään, kuten vapaa-aikaan, koulutukseen ja tavallisimpiin työtilanteisiin. Tutkintoja järjestetään englannin, espanjan, italian, ranskan, ruotsin, saamen, saksan, suomen ja venäjän kielessä. Kielitutkinnon voi suorittaa kolmella eri tasolla: perustasolla, keskitasolla ja ylimmällä tasolla. Italian kielen tutkinnon voi suorittaa kuitenkin vain perus- ja keskitasolla. 

Testin osakokeet

Kaikissa kielitutkintojen testeissä on neljä osakoetta: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen. Perus- ja keskitason testeissä puhumistesti suoritetaan kielistudiossa, ylimmän tason testi sisältää studio-osan lisäksi myös kasvokkaisen puhekokeen. Suomen ja ruotsin puhumisen osakoe on perustasolla haastattelu. Valittu testi suoritetaan kokonaisuutena siten, että kaikki testin osakokeet ovat samalta tasolta. Testiä ei siis voi suorittaa niin, että valitsisi esimerkiksi puhumisen osakokeesta keskitason ja muista osakokeista ylimmän tason.

Tasot

Yleisissä kielitutkinnoissa osaaminen perustuu 6-portaiseen taitotasoasteikkoon, joka on yhteismitallinen yleiseurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasoasteikon kanssa. Taitotasoasteikkoa voi käyttää myös muihin tarkoituksiin, esim. työnantaja voi määritellä asteikon avulla, millaista kielitasoa eri työtehtävät vaativat. Myös oppija itse voi asettaa omat tavoitteensa asteikon mukaisesti.

Tasoasteikko koostuu perustasosta (taitotasot 1 ja 2), keskitasosta (taitotasot 3 ja 4) ja ylimmästä tasosta (taitotasot 5 ja 6). Testiin osallistuva valitsee itse, minkä tasoiseen testiin hän osallistuu. Perustason kielitaito tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta. Keskitasolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa. Ylimmän tason kielenkäyttäjä puolestaan selviytyy vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, joissa hänen kielenkäyttönsä on vakuuttavaa ja tilanteeseen sopivaa.

Alla on määritelty taitotasojen vastaavuudet:

YKI          EVK

1            ~A1

2           ~A2

3          ~B1

4          ~B2

5           ~C1

6           ~C2

Tekstin ymmärtäminen

Tekstin ymmärtämisen kokeessa käytettäviä tekstityyppejä ovat mm. kirje, viesti, ilmoitus, mainos, uutinen, asiateksti ja kertomus. Perustason tutkinnossa tekstit ovat lyhyehköjä ja sanastoltaan melko helppoja. Keskitasolla osa teksteistä on pitempiä ja sanastoltaan monipuolisempia. Ylimmän tason testissä on yleensä yksi pitkähkö teksti ja useita lyhyempiä tekstejä. Ensisijaisena tehtävätyyppinä on sisältökysymyksiin vastaaminen. Kysymykset ovat laadittu niin, että vastaaminen ei perustu vain yksittäisten sanojen ymmärtämiseen vaan kysymykset kohdistetaan kullekin tekstityypille sopivaan asiaan, esimerkiksi mainoksesta voidaan kysyä tuotteen erityisominaisuuksia tai kauppaehtoja, uutisista taas aiheita ja keskeistä sisältöä. Ylemmällä tasolla tekstin ymmärtämistä voidaan sisältökysymysten lisäksi testata tiivistelmän kirjoittamisella.

Puheen ymmärtäminen

Puheen ymmärtämisen kokeen tehtävissä käytetään aihepiireiltään vaihtelevia viestejä, ilmoituksia, kuulutuksia, uutisia, tiedotuksia, mainoksia, keskusteluja ja haastatteluja. Ensisijaisena tehtävätyyppinä on sisältökysymyksiin vastaaminen. Tehtävät kuunnellaan yleensä kaksi kertaa, jolloin niistä voidaan tehdä yksityiskohtaisempia kysymyksiä. Kuultavan materiaalin pituus, sanasto ja aihepiirit kohdistetaan testitasolle sopivaksi. Kysymykset laaditaan niin, ettei vastaaminen perustu pelkästään yksittäisten sanojen ymmärtämiseen. Lisäksi tasoja erottaa äänitteellä esiintyvien henkilöiden puhenopeus.

Puhuminen

Puhumistaitoa mitataan perus- ja keskitasolla studiotehtävillä (poikkeuksena suomen ja ruotsin yksikielinen perustaso), joissa esimerkiksi vastataan kysymyksiin, osallistutaan simuloituihin keskusteluihin, esitetään repliikkejä kuvatuissa sosiaalisissa tilanteissa tai kerrotaan jostakin asiasta. Puhuminen tallennetaan arviointia varten. Ylimmän tason puhumisen osakokeeseen sisältyy studiokokeen lisäksi myös haastattelu. Haastattelu videoidaan arviointia varten.

Kirjoittaminen

Kirjoittamistaitoa arvioidaan kolmen erityyppisen tehtävän perusteella. Tehtävät vaihtelevat aihepiireiltään ja muodollisuusasteeltaan perustason lyhyistä viesteistä, keskitason hieman pidempiin tehtäviin (esim. mielipidekirjoitus) ja ylimmän tason vaativiin tehtäviin (esim. työpaikkahakemus). Tehtävät ovat ohjattuja, ja ne sisältävät toisinaan myös oheismateriaalia. Huomiota kiinnitetään sisällön ymmärrettävyyteen ja kielen luontevuuteen sekä ylemmillä taitotasoilla erityisesti sen tilanteeseen sopivuuteen.

Ylin taso

Taso 6

Ymmärtää vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Ilmausten hienot sävyerot tuottavat enää harvoin vaikeuksia. Puhuu ja kirjoittaa erittäin sujuvasti tilanteeseen sopivalla tyylillä ja pystyy ilmaisemaan hienojakin merkitysvivahteita. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa ja pienetkin puutteet ovat harvinaisia.

Taso 5

Ymmärtää pidempää, normaalitempoista kasvokkaista sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, vaikka joskus ymmärtäminen vaatii jonkin verran ponnistelua. Ymmärtää rakenteellisesti ja kielellisesti monimutkaisia tekstejä ja oman aikamme kirjallisuutta. Puhuu ja kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista, mutta harvinaisten sanojen ja monimutkaisten lauserakenteiden käyttö saattaa kuitenkin tuottaa vaikeuksia. Hallitsee kieliopin ja sanaston yleensä hyvin ja monipuolisesti.

Keskitaso

Taso 4

Ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta ja keskustelua yleisistä aihepiireistä sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, mutta joitakin yksityiskohtia saattaa jäädä ymmärtämättä. Nopea puhekieli ja murteellinen puhe tuottavat kuitenkin vaikeuksia. Ymmärtää vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä, joskin muutamat tekstin välittämät sävyerot voivat jäädä epäselviksi. Selviää melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Pystyy kirjoittamaan sekä yksityisiä että puolivirallisia tekstejä ja esittämään ajatuksiaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tekee puheessa ja kirjoituksessa eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsee peruskieliopin ja -sanaston hyvin.

Taso 3

Ymmärtää pidempää puhetta ja keskeisen ajatuksen monista televisio- ja radio-ohjelmista, jos aihepiiri on suhteellisen tuttu. Ymmärtää tavallisia tekstejä, jotka eivät vaadi aiheen tuntemusta. Normaalitempoinen puhe ja vaativammat tekstit saattavat tuottaa vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Selviää tavallisimmissa käytännön puhetilanteissa ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä tavallisista aiheista, vaikkakin kieliopilliset ja sanastolliset puutteet toisinaan vaikeuttavat ymmärtämistä. Hallitsee hyvin jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston ja peruskieliopin keskeiset rakenteet.

Perustaso

Taso 2

Ymmärtää selkeää ja yksinkertaistettua puhetta, joka käsittelee jokapäiväisiä ja tuttuja asioita. Ymmärtää helposti lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä ja saa selville pääasiat tuttuja aihepiirejä käsittelevistä teksteistä. Selviää rutiininomaisissa yksinkertaista tiedonvaihtoa vaativissa puhetilanteissa, vaikka ääntäminen on vielä puutteellista. Pystyy kirjoittamaan suppeita, yksinkertaisia tekstejä jokapäiväisistä asioista, mutta teksti voi olla hajanaista. Hallitsee yksinkertaisimman peruskieliopin ja keskeisen perussanaston.

Taso 1

Ymmärtää hitaasta ja selkeästä puheesta yksinkertaisia perustason ilmauksia, jotka liittyvät suoraan omaan elämään tai koskevat välitöntä konkreettista ympäristöä. Pystyy löytämään tietoa yksinkertaisista teksteistä. Selviää kaikkein yksinkertaisimmissa puhetilanteissa, mutta puhe on hidasta ja hyvin katkonaista ja ääntämisessä on puutteita. Pystyy kirjoittamaan erittäin lyhyitä tekstejä, joissa on lukuisia kielellisiä puutteita. Tuntee kaikkein yleisimmän perussanaston ja joitakin peruskieliopin rakenteita.

Yleiset kielitutkinnot (YKI) on suomalainen aikuisille tarkoitettu kielitutkinto, jonka voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi ja venäjä) ja kolmella tutkintotasolla: perustaso (taitotasot 1–2), keskitaso (taitotasot 3–4) ja ylin taso (taitotasot 5–6). Kaikissa tutkinnoissa on puhumisen, puheen ymmärtämisen, kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen koe. Suoritukset arvioidaan kriteeriviitteisesti, ja osallistuja saa todistuksen, jossa on kunkin neljän taidon taitotasoarviot asteikolla 1–6.

Yleiset kielitutkinnot on high stakes -testi, jolla on merkitystä jatko-opintojen, työelämän ja kansalaisuuden hakemisen kannalta. Tutkinnon kehittäminen on jatkuva haaste, joten sen toiminnassa tutkimus ja kehittämistoiminta integroituvat. Testin luotettavuuden ja eettisyyden varmistamiseksi tutkimus ja kehittämistoiminta keskittyvät seuraaviin ydinalueisiin.

Validiteetti: miten hyvin kielitesti mittaa sitä, mitä ilmoittaa mittaavansa ja miten tarkkoja testitulosten tulkinnat ovat suhteessa testin tavoitteisiin.  Kyse on käytettyjen välineiden soveltuvuudesta ja käyttökelpoisuudesta tehtäessä päätelmiä henkilön kielitaidosta.

Reliabiliteetti: miten luotettavasti kielitesti mittaa henkilön kielitaitoa. Kyse on testimittarin toimintavarmuudesta, sen yhdenmukaisuudesta toistettaessa ja sattuman aiheuttamien virheiden minimoinnista.

Vaikuttavuus: miten tutkinnon suorittajat ja muut todistusta tulkitsevat tahot, kuten viranomaiset ja työnantajat, suhtautuvat testin tuloksiin ja millaisena he pitävät niitä.

°­Ã¤²â³Ùä²Ô²Ôö±ô±ô¾±²õ²â²â²õ: miten toimivina, eettisinä ja tuloksellisina tekstikäytänteitä voidaan pitää suhteessa tutkinnon edellyttämiin resursseihin.

Tutkijat: Sari Ahola, Tuija Hirvelä, Reeta Neittaanmäki, Mari Honko

Kirjoittamisen digitalisointi

Kirjoittamisen digitalisointiin liittyvä tutkimus on osa Yleisten kielitutkintojen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Syksyllä 2020 käynnistetyssä pilottitutkimuksessa tarkastellaan kirjoittamisen osakokeen/testin digitalisointia suomen kielen keski- ja perustasolle suunnatulla uudella sähköisellä testillä. Pilottitutkimuksessa testataan sähköisen ympäristön autenttisia kirjoittamistilanteita jäljittelevien tehtävien toimivuutta, laajennettua arviointiskaalaa (YKI-taso 2–4, EVK A2-B2) sekä arvioinnin yhdenmukaisuutta. Lisäksi tutkitaan testaustavan soveltuvuutta erilaiset digitaidot omaaville aikuisille suomenoppijoille eri kielitaitotasoilla. Pilottitutkimuksen tietosuojailmoitus. Laaja tietosuojailmoitus.

Osiopankki

Osiopankin rakentaminen kuuluu olennaisena osana testin kehittämiseen. Eri testikertoina suoritettavien testien tulisi mitata samaa kielitaitokonstruktia, ja eri testikertojen testeistä saatavien tulosten tulisi olla keskenään vertailukelpoisia. Tutkintotehtäviä sisältävään osiopankkiin tallennetaan tehtäviä, joiden laatu varmistetaan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Osiot kalibroidaan samalla vaikeustasoskaalalle IRT-menetelmien (item response theory) avulla (Wright & Stone, 1979; Wright & Masters 1982). Osiopankki on hyvä pohja testitehtävien standardoinnin ja testien johdonmukaisuuden tarkasteluun.

Standardointi

Kun testitehtäviä standardoidaan, neuvotellaan siitä, millaista osaamista kunkin tutkintotason suorituksilta edellytetään. Standardointiprosessissa on siis kyse yhtäältä kielitaitoarvostuksista ja käsityksistä ja tässä mielessä koulutuspoliittisista näkemyksistä, mutta myös mm. psykometristen metodien käytöstä, jotta tasoarvioiden määritteleminen olisi mahdollisimman läpinäkyvää ja osuvaa. Standardointitutkimuksen lähtökohtana ovat standardointimenetelmät (Kane 2002; Cizek & Bunch 2007). Standardointitutkimuksessa keskitytään puheen ja tekstin ymmärtämisen tehtäviin. Tavoitteena on määrittää, mitä taitotasoa tehtävät peilaavat, ja sen pohjalta asettaa osioskaalalle rajat.

Arvioinnin yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus

Puhumisen ja kirjoittamisen arvioinnin yhdenmukaisuutta ja arvioijien johdonmukaisuutta varmistetaan jatkuvalla koulutuksella ja palautteella. Arviointiaineisto arvioidaan IRT-menetelmillä (item response theory). Menetelmä vaatii huolellisesti rakennetun arviointiaineiston, jossa arvioijat linkitetään toisiinsa. Analyyseista saadaan arvioijalle henkilökohtaista palautetta hänen arviointilinjastaan. Tutkimuksessa kerätään tietoa kustakin arvioijasta pitkällä aikavälillä, minkä perusteella kehitetään edelleen sekä palautekäytänteitä että arvioijakoulutusta.

Arvioinnin (epä)varmuus tutkimus toteutettiin vuosina 2020 - 2021. Tutkimus tuottaa tietoa koulutettujen kielitaidon arvioijien kokemasta epävarmuudesta arvioinnissa sekä epävarmuuden syistä ja mahdollisista vaikutuksista arvioinnin laatuun. Tutkimus tuottaa tietoa kielitaidon testiarvioinnin kehittämiseen. Epävarmuustutkimuksen tietosuojailmoitus.

Kielitaito ja tutkinnon suorittajat

Yleisen kielitutkinnon suorittajia pyydetään testin suorittamisen yhteydessä täyttämään taustatietolomake, jossa kysytään mm. sukupuolta, syntymäaikaa, koulutusta, tutkintokielen käyttöä erilaisissa jokapäiväisen elämän tilanteissa ja pyydetään osallistujia itsearvioimaan omaa kielitaitoaan. Tämän lisäksi osallistujia pyydetään täyttämään tutkintotehtäviä ja -järjestelyjä koskeva palautelomake tutkintotilaisuuden päätteeksi. Tämän aineiston pohjalta tarkastellaan tutkinnon suorittajien taustaprofiileita ja heidän kokemuksiaan tutkintotehtävistä sekä tutkitaan esimerkiksi sitä, millaisia yhteyksiä taustamuuttujien ja osallistujien kielitaidon välillä on. Tutkimustuloksia hyödynnetään tutkintojen kehittämisessä mutta ne myös peilaavat suomalaisten aikuisten kielitaitoa ja tarjoavat erilaista kielikoulutuspoliittisesti kiinnostavaa tietoa.

Voit tutustua perus-, keski- ja ylimmän tason tutkintojen osakokeisiin ja tehtävätyyppeihin. Pääset alkuun valitsemalla kielen, tason ja osakokeen ylärivin valikosta.

Tämä sivusto EI ole varsinainen tutkinto, vaan esittely, jonka avulla voit harjoitella testitehtäviä. Varsinaisen tutkinnon voit suorittaa virallisina tutkintopäivinä.

Suomalaiseen viittomakieleen on kehitetty taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit Yleisissä kielitutkinnoissa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa yhteistyössä viittomakielen asiantuntijoiden kanssa. Yleisten kielitutkintojen (YKI) taitotasoasteikko on kuusiportainen (1–6) ja se on linkitetty Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasoasteikkoon (A1–C2).

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit on luotu Yleisten kielitutkintojen käyttötarkoituksia varten, mutta niitä voidaan käyttää soveltaen viittomakielen opetuksen, arvioinnin ja itsearvioinnin tukena.

Taitotasokuvaimet kuvaavat viittomakielen taidon kehittymistä kolmessa taidossa: viittomakielen ymmärtäminen, viittomakielen itsenäinen tuottaminen ja viittomakielinen keskustelu. 

Arviointikriteerien avulla viittomakielen taitoa on mahdollista arvioida itsenäisen tuottamisen ja keskustelun taidoissa. Arviointikriteerit sisältävät yksityiskohtaisen kuvauksen viittomakielen taidosta, ja niiden avulla pystytään tarkastelemaan kielenoppijan taitoa analyyttisesti piirre kerrallaan. 

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteerien perustana ovat Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikot ja sen lisäksi Yleisten kielitutkintojen taitotasojen kuvaukset ja arviointikriteerit sekä Euroopan neuvoston PRO-Sign -hankkeessa kehitetyt viittomakielen taitotasojen kuvaukset.

Myös Yleisten kielitutkintojen ja PRO-Sign -hankkeen kielitaidon tasojen kuvaukset on linkitetty Eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit validoitiin vuosina 2017–2018. Validointitilaisuuksissa asiantuntijat laativat yhteiseen näkemykseen perustuvan kuvauksen suomalaisen viittomakielen taidon kehittymisestä.

Suomen viittomakielen testien arviointikriteerivideot.