Ä¢¹½Ö±²¥

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on muuttanut sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisen puitteita ja luonut suomalaiseen yhteiskuntaan uuden poliittisen päätöksenteon tason. Hyvinvointialueiden perustamisessa on siis kysymys sekä palvelujärjestelmää että poliittista järjestelmää koskevasta muutoksesta vaikka sitä koskevassa keskustelussa onkin korostettu lähes yksinomaan palveluiden taloudellisesti tehokkaaseen tuottamiseen liittyviä näkökohtia. 

ORAS-tutkimus kiinnittää huomion hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavan lain (2021/611) velvoitteisiin demokraattisesta aluehallinnosta sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista myös vaalien välillä (29 §). Sosiaalihuoltolain (2014/1301) mukaan sosiaalityöllä on keskeinen rooli osallisuustyössä (1 §), mitä lain rakenteellista sosiaalityötä määrittävä pykälä (7 §) korostaa. Olemassa oleva lainsäädäntö muodostaa siten vahvan perustan hyvinvointialueiden osallisuustyön kehittämiselle tavalla, jossa sosiaalityön rooli on keskeinen.

Teoreettisesti tutkimus perustuu käsitykseen, jonka mukaan sekä osallisuuden että rakenteellisen sosiaalityön perusluonne on taistella demokratian puolesta eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuuksia vastaan. Tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen toimijuutta sekä edellytyksiä tulla kuulluksi yhteiskunnassa. Tutkimus korostaakin sitä, että asukkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet eivät ole ainoastaan lainsäädännöllinen velvoite, vaan ne tukevat palveluiden kehittämistä tavalla, jota viranomaiskeskeinen toiminta ei mahdollista.

ORAS-tutkimus tekee laajaa yhteistyötä hyvinvointialueilla toimivien vaikuttamistoimielinten kansalaisjäsenten sekä rakenteellisen sosiaalityön ja osallisuustyön asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen aineistot koostuvat asiakirjoista ja haastatteluaineistosta. Tutkimushankkeen lopussa toteutetaan aikaisemmin tunnistettuja innovatiivisia osallisuus- ja vaikuttamiskäytäntöjä analysoiva ja kehittävä Delfoi-paneeli valikoiduille asiantuntijoille.