Ä¢¹½Ö±²¥

Äskettäin pidettyjen aluevaalien voittava vaalilause oli kaiken voi tehdä reilummin. Hyvinvointialueilla tapahtuvasta päätöksenteosta voi tehdä reilumpaa myös kehittämällä edustuksellista demokratiaa täydentävää poliittista osallisuutta. Laki hyvinvointialueesta sisältää laajat demokratiavelvoitteet. Vaikuttamistoimielinten ja asukasraatien järjestämisen sekä asukasmielipiteen selvittämisen lisäksi lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet mm. suunnittelemaan asukkaiden kanssa yhdessä hyvinvointialueen taloutta sekä tukemaan järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa.

ORAS-hanke ammentaa käsityksestä, jonka mukaan puntaroivan tai ns. deliberatiivisen demokratian mukaisten käytäntöjen kehittäminen vahvistaa kansalaisten poliittista osallisuutta. Deliberatiivinen demokratia on edustuksellista demokratiaa täydentävä demokratian muoto, jossa avoin julkinen keskustelu otetaan osaksi päätöksentekoa. Deliberatiivinen demokratia korostaa perusteltua argumentointia sekä pyrkimystä enemmistöpäätökseen eri näkökulmien huomioon ottamisen kautta.

Deliberatiivisen demokratian lupaus

Deliberatiivista demokratiaa on tutkittu niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Tutkimuskirjallisuuden mukaan sen soveltamisella on mm. seuraavia etuja:

• Päätösten laatu paranee. Yhteinen keskustelu tuo päätöksentekoon uutta tietoa, joka on lähellä kansalaisten arkitodellisuutta. Päätöksistä tulee parempia ja mahdollisuudet laittaa niitä käytäntöön paranevat.
• Päätökset ovat legitiimimpiä. Avoimessa julkisessa keskustelussa muodostetut päätökset nauttivat laajaa hyväksyntää ja sitouttavat kaikkia osapuolia.
• Yhteisymmärrys ja sosiaalinen pääoma vahvistuu. Kaikki osapuolet huomioon ottavat keskustelu vähentää ennakkoluuloja, lisää keskinäistä ymmärrystä ja lujittaa yhteenkuuluvuutta.
• Oikeudenmukaisuus lisääntyy. Erilaiset intressit huomioiva päätöksenteko johtaa tasapuolisempaan lopputulokseen kuin päätöksenteko, joka on jossa valta on keskittynyt harvoille.
• Kokemus epätasa-arvoisuudesta vähenee. Kaikkien argumenttien ottaminen huomioon päätöksenteossa voimauttaa alistettuja kansalaisia vaikuttamaan yhteiskunnassa.
• Poliittinen osallisuus vahvistaa edustuksellista demokratiaa ja kohottaa äänestysaktiivisuutta.

Deliberatiivinen demokratia osoittaa siis suunnan, miten hyvinvointialueiden päätöksentekoa voidaan muokata nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Päätöksenteon demokratisoinnissa voidaan tukeutua jo olemassa olevia asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen muotoihin, kun niitä kehitetään ennakkoluulottomasti ja kaikkia lainsäädännössä mainittuja mahdollisuuksia hyödyntäen.

Sosiaalityön asiantuntijuuden hyödyntäminen

Osallisuutta kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevat hyvinvointialueen asukkaat. Sosiaalityön rooli on tällöin keskeinen. Sosiaalityöllä on sekä tietojärjestelmien että asiakastyön kautta asiantuntijuutta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisten elämäntilanteesta, sosiaalisista ongelmista ja palveluiden käytöstä. Sosiaalityöntekijöillä on myös ammatillisia valmiuksia laajentaa asukasosallisuutta suuntaan, joka ottaa paremmin huomioon ne ihmiset, joiden mahdollisuudet vaikuttaa ovat heikoimmat.