Ä¢¹½Ö±²¥

Käsillä olevat aluevaalit ovat virkistäneet keskustelua hyvinvointialueiden tilanteesta. Päähuomio on ollut palveluiden turvaamisessa ja rahoituksessa, mutta vaalit ovat myös testi alueellisen demokratian toimivuudelle. Hyvinvointialueilla korkeinta päätösvaltaa käyttävän aluehallinnon perustaminen vuosikymmeniin merkittävin uudistus Suomen poliittisessa järjestelmässä. Aluehallinnon demokraattisuus ja päätöksentekokyky on tärkeää sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuden kannalta.  

Ensimmäisten vuonna 2022 pidettyjen aluevaalien äänestysprosentti jäi alhaiseksi (47,5 %), mikä on langettanut epäilyksiä alueellisen demokratian ylle. Sami Borgin tekemässä ensimmäisiä aluevaaleja analysoivassa tutkimuksessa yhdeksi selitykselle alhaiselle äänestysprosentille nousi se, että aluevaalit miellettiin toissijaisiksi vaaleiksi verrattuna eduskunta- ja presidentinvaaleihin. Aluevaalien toissijaisuuden vuoksi muissakin vaaleissa epäsäännöllisesti äänestävät - usein sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat – kansalaiset äänestivät aluevaaleissa erityisen passiivisesti. ORAS-tutkimushankkeessa ajattelemme, että alueellisen demokratian turvaaminen ja syventäminen edellyttää kaikkien kansalaisten asukkaiden äänen kuulemista. 

Alueellisen demokratian kaksi ulottuvuutta

Sitran äskettäin julkaisemassa Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? – selvityksessä todettiin, että uudistuksen mittaluokka huomioiden, ja hyvinvointialueiden kokemista toiminnallisista haasteista huolimatta, aluehallinnon edustuksellisten toimielinten työ on lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Suurimmat havaitut ongelmat liittyivät luottamushenkilöiden tiedonsaantiin sekä poliittisten toimielinten paikoin liian monimutkaiseen rakenteeseen. Ongelmat paikantuivat aluevaltuuston rooliin päätöksenteossa sekä lauta- ja valiokuntien suureen lukumäärään joillakin hyvinvointialueilla. Siellä missä johdon ja poliittisten toimielinten suhde toimi heikoimmin, viranhaltijat myös kokivat, että poliittinen päätöksenteko tarpeettomasti hidastaa päätöksentekoa ja heikentää hyvinvointialueen kokonaisuuden hallintaa.

ORAS-tutkimushankkeen kannalta huomionarvoista Sitran selvityksessä on, että se ruotii varsin kriittisesti asukkaiden osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvointialueiden arjessa. Hyvinvointialueilla kehitetty osallisuustyö on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin edustuksellinen demokratia. Sitran selvityksen mukaan asukkaiden tietoisuus osallistumisen mahdollisuuksista on vähäistä ja mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueen päätöksentekoon osallisuuden käytäntöjen kautta koetaan heikoksi. Selvitys kiinnittää huomiota myös siihen, että osallisuutta edistävät toimet ovat usein törmäyskurssilla hyvinvointialueiden talouteen kohdistettujen säästöjen kanssa. Hyvinvointialueilla vallitseva taloudellinen niukkuus estää osallistumis- ja vaikuttamiselinten päätösten täytäntöön panemista.

Aluehallinnon toimivuus poliittisen järjestelmän osana omaa siis kaksi ulottuvuutta: vaalien kautta toimivan edustuksellisen demokratian sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueiden arjessa. Aluevaalit ovat tärkeä vaikuttamisen mahdollisuus. Vaalikamppailu tarjoaa asukkaille tilaisuuden saada tietoa hyvinvointialueesta ja sen toiminnasta. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen hyvinvointialueen arjessa on kuitenkin myös tärkeää. Toimivat osallisuuden käytännöt hyvinvointialueen arjessa syventävät demokratiaa ja tukevat äänestämistä aluevaaleissa. Lisäksi asukkaiden aktiivinen vaikuttaminen tarjoaa hyvinvointialueen päättäjille ja työntekijöille tietoa sosiaalisista ongelmista sekä alueen palveluiden toiminnasta.

ORAS-hanke osallisuutta tutkimassa

ORAS-hanke paneutuu kuluvan kevään aikana hyvinvointialueiden osallisuuspolitiikan käytäntöihin haastattelu- ja dokumenttiaineistojen avulla. Hanke on jo käynnistänyt kaikilla hyvinvointialueilla toteutettavan osallisuusvastaavien haastattelukierroksen, minkä jatkona toteutetaan vastaava rakenteellisen sosiaalityön kehittäjien haastattelukierros. Ennen kesää perehdymme myös lakisääteisten asukasosallisuuden toimielimien tilanteeseen haastattelemalla vanhus- ja vammaisneuvostojen puheenjohtajistoa viidellä hyvinvointialueella. Haastattelujen antia täydennetään dokumenttiaineistolla. Näiden aineistojen perusteella muodostuva kokonaiskuva osallisuuspolitiikan toteuttamisesta hyvinvointialueilla luo perustan suunnitella syksyllä 2025 tehtäviä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten haastatteluja.

ORAS-hankkeessa oletamme, että hyvinvointialueiden asukkaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia on mahdollista kehittää ns. puntaroivan demokratian avulla. 

Politiikan tutkimuksessa puntaroiva demokratia liitetään pyrkimykseen tehdä päätökset yhteisymmärryksessä. Lähestymme puntaroivaa demokratiaa painottaen kuitenkin sitä, että yhteisymmärrykseen pyrkimisen lisäksi hyvinvointialueiden arkipäiväisen osallisuuden käytännöissä on tunnustettava erilaisten mielipiteiden oikeutus, samaan tapaan kuin erilaiset mielipiteet tunnustetaan edustuksellisessa demokratiassa. On tärkeää, että osallisuuspolitiikassa tunnistetaan ja tunnustetaan kaikkein haavoittuvimmassa olevien asukkaiden tarpeet, jotka eivät ole aina samoja muiden asukkaiden tarpeiden kanssa. Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma ja sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuus muodostaa vankan perustan tälle työlle.

Kirjallisuutta

Borg, Sami (2022) Aluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 116. Otavan Kirjapaino Oy: Keuruu.

Peltonen, Susanna, Korhonen, Ester, Rissanen, Antti, Ylitervo, Osakari, Leskelä, Riikka-Leena & Salomaa, Jari (2025) Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? Välitarkastelu kustannuksista ja päätöksenteon rakenteista. Sitran selvityksiä 245. Sitra: Helsinki.