Kielikoordinaattori, Vantaan kaupungin lukiokoulutus
Lukiossa en ollut varma, mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. Kiinnostukseni kohdistuivat opettamiseen, psykologiaan ja kieliin, mutta en osannut vielä päättää suuntaa. Koska olin taitava ruotsin kielessä, päätin hakea ruotsin kielen aineenopettajan tutkinto-ohjelmaan yhdistääkseni kaksi kiinnostuksen kohdetta: kielet ja opettamisen. Pääsin yliopistoon, mutta jo toisena opiskeluvuotenani aloin pohtia uravalintaani uudelleen. Samalla minua kiehtoi myös luokanopettajan työ.
Keväällä 2018 näin ilmoituksen uusista KiMo-opinnoista, joissa opiskelija saisi pätevyyden sekä kielten- että luokanopettajan tehtäviin. Erityisen kiinnostavaa oli, että opintoihin kuului syventyvä perehtyminen kielitietoisuuteen ja monikielisyyden tukemiseen opetustyössä. Tämä tuntui kiinnostavalta ja houkuttelevalta yhdistelmältä, ja hain opintoihin innolla. Samalla opintoja haettaessa hakuilmoituksessa kerrottiin, kuinka näiden opintojen avulla pääsee toimimaan pioneeri-tyyppisessä tehtävässä tuoden uudenlaista, erityisen ajankohtaista pedagogiikkaa opetusmaailmaan. Sain opinto-oikeuden ja aloitin opinnot syksyllä 2018.
KiMo-opinnot vastasivat odotuksiini. Niiden avulla sain sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön taitoja monikielisyyden tukemisessa. Opinnot loivat vankan pohjan kielitietoisuuden asiantuntijuudelleni, joka on ollut ratkaisevassa roolissa urallani.
Valmistuin keväällä 2022 filosofian maisteriksi ja sain pätevyyden toimia sekä ruotsin kielen aineenopettajana että luokanopettajana. Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli kolmannen luokan opettajana Jyväskylässä, missä opintojen aikainen perehtyminen kielitietoisuuteen auttoi minua tukemaan erilaisia oppijoita ja heidän kielellisiä tarpeitaan. Olin tehnyt useamman vuoden opettajan sijaisuuksia jo ennen valmistumista, mutta kokonainen lukuvuosi luokanopettajana oli hyödyllinen kokemus. Sain paljon hyvää lisäkokemusta opettajuudesta sijaisuuksista kertyneen kokemuksen päälle.
Syksyllä 2023 aloitin minua suuresti kiinnostavassa työssä, jonka sain haettuani uraauurtavaan rooliin Suomen ensimmäisenä kielikoordinaattorina Vantaan lukiokoulutuksessa. Kun näin tämän työpaikkailmoituksen, ajattelin ettei ehkä voisi olla tämän sopivampaa työtä minulle. Tämä työ on ainutlaatuinen ja erittäin merkityksellinen, sillä työni päätehtävä on tukea lukioita kielitietoisuuden edistämisessä ja kielitietoisen opetuksen kehittämisessä. Vaikka kielikoordinaattorin työnkuva on vielä muotoutuva ja moninainen, johtuen sen ainutlaatuisuudesta, on kielikoordinaattorin päätehtävänä kielitietoisuuden kehittäminen ja monikielisyyden tukeminen koko lukiokoulutuksen tasolla.
Työskentelen pääasiassa opettajien kanssa tarjoamalla koulutusta, materiaaleja ja työkaluja, jotka auttavat heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan kielitietoista opetusta. Edistän aineenopettajien opetuksen kielitietoisuutta toimimalla myös ajoittain aineenopettajien kanssa yhteistyössä hyödyntäen yhteisopettajuuden eri muotoja. Lisäksi tuen opettajia huomioimaan kieleen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet opetuksessa, ja tätä kautta tekemään opetuksestaan kielitietoisempaa.
Aineenopettaja voi saada kielikoordinaattorilta tukea esimerkiksi oman oppiaineen kielen tarkastelemiseen. Aineenopettaja voi edistää ja syventää oppijoiden oppimista kielitietoisuuden kautta esimerkiksi tutkimalla oppijoiden kanssa tiedonalan kielen ominaispiirteitä ja sille tyypillisiä tekstejä sekä määrittelemällä selkeämmin käsitteet ja tarjoamalla kielellisiä malleja, jotka tukevat oppijoita oppiaineelle tyypillisessä kielenkäytössä.
Osallistun ajoittain myös opettajankokouksiin, oppiainetiimien palavereihin sekä koulujen kehittämiskokouksiin puhujana tuoden lukioihin kielitietoisuutta myös tällä tavoin. Kehitän oppilaitosten yleistä toimintakulttuuria tuoden kielitietoisuutta mukaan kaikkiin koulun rakenteisiin, jotta koko kouluyhteisön toimintakulttuuri olisi kielitietoisempaa. Lisäksi olen koko ajan perehtynyt alan uusimpiin tutkimuksiin, jotta voin tuoda uusinta kielitietoisuuteen liittyvää tutkimusta osaksi koulujen arkea.
Kielikoordinaattorin rooli on erityisen tärkeä, koska opettajien tietoisuus kielen merkityksestä oppimiselle vaikuttaa suoraan opiskelijoiden oppimiseen.
Opiskelijoille annan tukea kielihaasteissa tarjoamalla käytännön työkaluja kielitaidon kehittämiseen ja lisäämällä tietoisuutta oppiaineiden tiedonalojen kielistä ja niille tyypillisistä kielenkäyttötavoista. Lisäksi olen pitänyt opiskelijoille luentoja kielitietoisuudesta ja
monikielisyydestä sekä omien kielellisten resurssien hyödyntämisestä opiskelussa. Autan opiskelijoita ymmärtämään, miten kielen moninaisuus voi tukea oppimista. Kun oppijat ymmärtävät kielen merkityksen eri oppiaineissa, he pystyvät syventämään osaamistaan ja oppimaan tiedonalan kieltä.
Tässä työssäni koen erityisen suurta hyötyä KiMo-opinnoista. Opinnot ovat tarjonneet minulle tietoa ja taitoa kehittää kielitietoisuutta lukioissa, mikä tarkoittaa sitä, että voin tukea opettajia ottamaan haltuun ja hyödyntämään kielitietoisen opetuksen periaatteita. Tämä työni on myös antanut minulle mahtavan mahdollisuuden päästä hyödyntämään opinnoistani kerrytettyä osaamista työelämässä. Olen päässyt kehittämään entistä enemmän omaa asiantuntijuuttani kielitietoisuudessa, kun olen saanut keskittää koko työskentelyni kielitietoisuuden aiheiden ympärille.
Kielitietoisuus ei ole vain yksi pedagoginen työkalu, vaan olennainen osa tasa-arvoista ja monimuotoista oppimiskulttuuria. Kielitietoisuuden merkitys on valtakunnallisella tasolla kasvamassa. Suomalaisten koulujen ja lukioiden moninaisuus kasvaa jatkuvasti, ja tämä moninaisuus tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita opetukseen. Kielikoordinaattorin työ on yksi vastaus siihen, miten voimme tukea sekä opettajia että oppijoita tässä muuttuvassa ympäristössä. Työn tavoitteena on toimintakulttuurin muutos. Kehitämme tällä työllä kouluyhteisöjä niin, että kielitietoisuus on luonteva osa opetusta, jolloin kaikki oppijat saavat tarvitsemansa tuen opiskeluun sekä mahdollisuuden hyödyntää omia kielellisiä resurssejaan.
Olen innoissani tästä työstäni, sillä minulla on todella mahdollisuus vaikuttaa suoraan opetuksen kehittämiseen ja tehdä siitä entistä kielitietoisempaa. Työni antaa minulle valtavasti merkityksellisyyden tunnetta, ja tunnen työn imua joka päivä.
Koen erityistä tyytyväisyyttä kehittämistyössä, sillä tiedän, että tekemäni työ tuottaa konkreettisia tuloksia – sekä opettajien että opiskelijoiden hyväksi. Olen mielestäni hyvä tällaisessa kehittämistyössä ja nautin siitä, että voin auttaa lukiokoulutusta kehittymään suuntaan, jossa kielitietoisuus on keskeinen osa kaikkea opetusta. Lisäksi työni ansiosta on myös syntynyt sivutoiminen tutkimushanke, jonka perustin yhdessä kielikoordinaattorikollegani kanssa. Tässä hankkeessa on mukana alan tutkijoita, ja pääsemme tekemään tutkimusta lukiokoulutuksen kielitietoisuudesta, mitä ei ole koskaan ennen tehty Suomessa.
Vaikka vastuuni rajoittuu Vantaalle, vahva haluni kehittää ja laajentaa kielikoordinaattorin työnkuvaa on vienyt minut verkostoitumaan myös muiden suomalaisten kaupunkien ja oppilaitosten kanssa. Tämä innostus ja verkostoituminen mahdollistivat uuden askeleen urallani: tänä syksynä pääsen toteuttamaan sivutyönä koulutustilaisuuden kielitietoisuudesta lukio-opettajille myös muualla Suomessa. Koen, että tämä on hieno tilaisuus vaikuttaa kansallisesti – pääsen jakamaan asiantuntemustani ja lisäämään ymmärrystä kielitietoisuuden merkityksestä osana lukiokoulutusta myös muualla Suomessa.
On inspiroivaa saada olla mukana tässä kehitystyössä.
Kielikoordinaattorin työ on taas yksi askel kohti tulevaisuutta; tämä työ on osa laajempaa pyrkimystä luoda yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus menestyä riippumatta lähtökohdista.
Olen kirjoittanut myös Kieliverkoston verkkolehteen artikkelin, jossa kerron yksityiskohtaisemmin kielikoordinaattorin työstä sekä avaan myös tarkemmin työn merkittävyyttä; Miksi suomalainen lukiokoulutus tarvitsee entistä enemmän kielitietoisuutta? Väisänen, R. & Goyi, G. (2024). Kielitietoisuuden uusi aikakausi suomalaisessa koulutuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(2).
Lisäksi olen kirjoittanut kielikoordinaattorin ensimmäisestä työskentelyvuodesta loppuraportin, joka on myös luettavissa avoimesti Avointen oppimateriaalien kirjaston nettisivuilta. Raportissa on esitelty myös kielikoordinaattorin työtä sekä onnistuneita käytänteitä ensimmäisen työskentelyvuoden varrelta. Saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa:
