Tunteet vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja tulokseen
Teetpä mitä työtä tahansa, teoissasi ovat aina tunteet mukana. Viime aikoina on työelämätutkimuksen alalla käytävässä keskustelussa yhä vahvemmin kiinnitetty huomiota siihen, miten työyhteisöjen tunneilmasto muodostuu ja miten siihen voi vaikuttaa.
Aiemmin saatettiin ajatella, että työ on pelkkää suorittamista. Töihin tullaan, siellä tehdään tietyt tehtävät ja sitten pistetään päivän tai vuoron lopuksi ovi kiinni. Nykyään ymmärretään jo yksilön ja työn suhde kokonaisvaltaisemmin. Myös työpaikkojen tunneilmaston nähdään vaikuttavan niin hyvinvointiin työssä kuin organisaation tulokseenkin.
Työelämän kysymyksiä tarkastelevat tutkijat ovat entistä kiinnostuneempia tunteiden merkityksestä ja niihin liittyvään tutkimukseen löytyy myös rahoitusta. Kasvatustieteen dosentti Päivi Hökkä ja hänen tutkimusryhmänsä ovat saaneet loppusuoralle Työsuojelurahaston tukeman Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa -hankkeen (Tunto). Sen toteuttamisessa yhteistyökumppanina oli Emergy Oy, joka vastasi hankkeen tunneinterventioista.
Johdon sitoutuminen tärkeää
Tutkimus toteutettiin kahdessa keskisuuressa yrityksestä. Niistä toinen toimii terveydenhoitoalalla pääkaupunkiseudulla ja toinen on tamperelainen teknisen alan yritys. Kummassakin yrityksessä oli meneillään mittavat organisaation muutokset, joihin haettiin tukea tunneinterventiosta.
Hökkä on myönteisesti yllättynyt siitä, miten sitoutuneesti sekä työntekijät että johtajat lähtivät mukaan tutkimukseen.
"Johdon sitoutuminen on erittäin tärkeää tällaisen interventiotutkimuksen onnistumiselle", hän painottaa.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien tunnetaitoja sekä kehittää työpaikan tunneilmastoa. Interventioon kuuluneita työpajoja oli puolen vuoden aikana yhteensä kuusi kummassakin organisaatiossa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen toteuttama tutkimus tarkasteli tunnetoimijuutta, ja sitä, miten sitä voidaan tukea työssä. Tutkijat havainnoivat työpajoja ja keräsivät henkilökunnan ja esimiesten kokemuksia kyselyin ja haastatteluin.
Kriittiset ajatukset mukaan muutokseen
"Missään tapauksessa pyrkimyksenä ei ollut pelkän pinnallisen iloisuuden tai ”voi kun meillä kivaa” -tunnelman levittäminen. Organisaatiossa täytyy olla sijaa kaikille tunteille, myös niille hankalille, joita usein turhaan pelätään", Hökkä muistuttaa.
Tutkijat määrittelivät hankkeen aikana tunnetoimijuuden käsitteen ja kehittivät sen tutkimiseksi mittarin. Heitä kiinnosti lisäksi, voidaanko tunnetoimijuutta tukea intervention avulla. Tulokset osoittivat tunnetoimijuuden koostuvan omista tunnetaidoista ja tunteisiin vaikuttamisesta työssä. Intervention avulla voitiin tukea ja vahvistaa henkilökunnan tunnetoimijuutta ja muutos osoittautui myös pysyväksi.
Työpajoissa opittiin ja otettiin käyttöön uusia tunnetyökaluja, kuten ”sataprosenttinen läsnäolo”, ”itsensä paljastus” tai ”syväkiitos”. ղö첹ܳ loivat työpaikan arkeen uusia tunteiden käsittelyä tukevia termejä ja käytäntöjä. Tutkijat havaitsivat, että organisaation toimialasta riippumatta tunneintervention tulokset ovat samansuuntaisia.
Tuloksia oli nähtävillä haastavissa vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi työssä tapahtuneiden virheiden käsittelyä koskevassa keskustelussa.
"Omat ja toisten tunteet osattiin tunnistaa ja huomioida, ja niistä pystyttiin yhdessä rakentavasti puhumaan. Tällöin esimerkiksi häpeän kokemus ei muodostunut esteeksi tilanteen korjaamiselle", Hökkä kertoo. Tunteista tuli sallittuja ja niitä opittiin tunnistamaan. Tunteet huomattiin, ja ymmärrettiin, että ne voidaan nähdä osana työn arkea.
Osallistuminen kannatti
Toinen tutkimukseen osallistunut yritys on Tampereen tilapalvelut Oy. Sen toimitusjohtaja Petri Mölsä on hyvin tyytyväinen hankkeen mukanaan tuomaan muutokseen. Kokemuksensa perusteella hän kannustaa rohkeasti lähtemään mukaan vastaaviin hankkeisiin, jos tilaisuus tarjoutuu.
"Insinööritaustaisena olen oppinut, että maailma toimii järkisyin ja asiapohjaisesti. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tunteilla on hirvittävän iso vaikutus organisaation suoriutumiseen", hän taustoittaa.
Tutkimuksen alkuvaiheessa henkilökunnalla oli paljon ennakkoluuloja ja jopa pelkoja. Koko tutkimusta pidettiin aikasyöppönä. Kun saatiin läpi ajatus, että tunnetyöpajat auttavat työntekijöitä tulemaan paremmin toimeen keskenään, niin asiaan lähdettiin mukaan ja siitä innostuttiin. Keskustelu on nyt avoimempaa, asiakkaat osataan huomioida paremmin ja henkilöstötyytyväisyys kohentuu.
"Maailma muuttuu nopeasti, ja se yhdistää kaikkia organisaatioita. Muutokseen suhtaudutaan yleensä aluksi tunteella ja mietitään, miten tämä vaikuttaa minuun? Valmennuksen myötä opitaan tunnistamaan, miksi itse kukin reagoi asioihin tietyllä tavalla. Se on puolestaan auttanut ymmärtämään ympäristöä ja saamaan nopeammin asioita eteenpäin", Mölsä kertoo.
Paitsi, että tunnetoimijuus kohensi työyhteisön tunneilmastoa, se auttoi myös asiakastilanteissa. Tuloksia voidaan yleistää koskemaan hyvin monen tyyppisiä organisaatioita. Hökkä näkee tuloksilla merkittävän sovellusalueen aikuiskasvatuksessa ja organisaatiotutkimuksessa.
