Napsautuskemian Nobel-voittaja teki vaikutuksen nanotutkijoihin Jyväskylässä
Jyväskylän yliopiston nanotiedepäivät on varttunut 20 vuoden aikana entistä monitieteisemmäksi konferenssiksi ja vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisesti. Päivät on houkutellut puhujiksi nanotieteiden huippututkijoita, joista muutamia on jälkikäteen palkittu Nobel-palkinnolla.
Nanotiedepäivien 20-vuotiasjuhlavuoden kunniaksi kärkiesiintyjäksi saapui tänä vuonna toistamiseen tanskalainen kemisti, molekyylitutkija Morten Meldal. Hän voitti kemian Nobel-palkinnon vuonna 2022 yhdessä Carolyn Bertozzin ja Barry Sharplessin kanssa.
Kolmikko palkittiin niin kutsutun klik- eli napsautuskemian ja bio-ortogonaalisen kemian kehittämisestä. Klik-kemian avulla molekyylien kemialliset reaktiot toteutuvat nopeasti ja ilman sivutuotteita.
Kyseinen menetelmä on nyt laajalti käytössä, ja sitä hyödynnetään esimerkiksi lääkkeiden kehittämisessä, DNA:n kartoittamisessa ja uusien materiaalien luomisessa.
”Myönnetty Nobel-palkinto ei ole yksin minun oma saavutukseni vaan satojen ja tuhansien muidenkin tieteilijöiden ansiota. Tutkimukseni on hyvin riippuvaista menneiden tieteilijöiden tutkimuksista”, sanoo Meldal.
Myös Jyväskylän yliopistossa tutkitaan molekyylien rakentamista
Morten Meldal esiintyi nanotiedepäivillä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Nanotiedekeskus, sen tutkimus ja toiminta ovat Nobel-voittajalle jo ennestään tuttuja, sillä hän on myös toiminut nanotiedekeskuksen arviointipaneelissa useiden vuosien ajan.
Hän iloitsi paluustaan ja myös uusien tutkijoiden ja opiskelijoiden tapaamisesta.
Nanotiedekeskus on inspiroiva esimerkki keskuksesta, joka edistää tutkimusyhteistyötä”, kertoo Meldal nanotiedepäivien puheessaan.
Myös Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella tehdään samankaltaista tutkimusta, mistä Meldalille on myönnetty Nobelin palkinto. Kemian laitoksen professori Petri Pihko on orgaanisen synteesikemian asiantuntija, joka vetää tutkimusryhmää, jossa kehitetään uusia orgaanisia reaktioita ja sovelletaan niitä luonnosta löydettyjen bioaktiivisten aineiden synteettiseen valmistukseen.
Pihko kertoo hakevansa innoitusta erityisesti luonnon omista tavoista tehdä reaktioita tehokkaasti, ja ryhmässä tutkitaankin monia reaktioita, jotka jäljittelevät luonnon entsyymien toimintatapoja.
”Kemialliset reaktiot ovat kaiken elämän ja kemianteollisuuden perusta, koska niillä muutetaan aineita toisiksi. Uusia reaktioita ja synteesikemiaa tarvitaan, koska ihmiskunnan on löydettävä kestävämpiä tapoja tuottaa tarvitsemiamme aineita, kuten lääkeaineita ja muita materiaaleja, selventää Pihko.
Nanotiedepäivillä tilaisuus kehittää uudenlaista ajattelua
Tänä vuonna nanotiedepäivillä esiintyi liuta kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita: Harry Andersson (University of Oxford, Iso-Britannia), Molly Stevens (Imperial College London, Iso-Britannia), Sandrine Bourdoulous (CNRS, Ranska), Päivi Törmä (Aalto yliopisto), Jukka Pekola (Aalto yliopisto), Jens Bosse (Hannover Medical School, Saksa) ja Johann Peter Reithmaier (University of Kassel, Saksa).
Nanotiedepäiville 8.-9.10.2024 osallistui yhteensä noin 135 tutkijaa ja opiskelijaa. Suurin osa heistä saapui paikalle Suomesta.
Nanotiedepäivät tarjoaa tilaisuuden vapaamuotoisille keskusteluille ja uudenlaisen ajattelun ja yhteistyöprojektien synnylle.
”۳ٱٲötä ja yhteisiä hankkeita syntyy usein juuri epävirallisten, suunnittelemattomien keskustelujen kautta, kun samoista asioista kiinnostuneet tapaavat”, kertoo Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg, joka on myös nanotiedepäivien yksi pääjärjestäjistä.
Yksi nanotiedepäivien tavoitteista on nostaa esiin nuorempia tutkijoita sekä jatko-opiskelijoita.
”Nanotiedepäivien yhteydessä järjestetty posterinäyttely mahdollistaa oman tutkimuksen esittelyn, mikä auttaa nuoria tutkijoita verkostoitumisessa”, selventää Sundberg.
Opiskelijat pääsevät mielenkiintoisille luennoille
Myös opiskelijat pääsivät osallistumaan nanotiedepäivien luennoille. Huippututkijoiden kuunteleminen lisää opiskelijoiden motivaatiota ja vahvistaa oikean suunnan valintaa.
”Nanotiedepäivillä oli todella mielenkiintoisia luentoja sekä fysiikan, kemian että biologian alalta. Vaikken kaikkea ymmärtänyt, oli ilo huomata, että omalta alaltani ymmärsin enemmänkin kuin aluksi oletin. Osallistuminen vahvisti myös omaa motivaatiota ja antoi luottoa omaan osaamiseen, kertoo nanotieteen opiskelija Niina Rantakurtakko.
Myös nobelisti Morten Meldal teki vaikutuksen opiskelijoihin, jotka kiittelivät hänen ystävällistä asennettaan.
”Hänen luentonsa jäi mieleeni nanotiedepäiviltä parhaiten. Oli uskomatonta päästä pitelemään kädessä Nobel-palkintoa, iloitsee Rantakurtakko.
Innostavaa ja käytännönläheistä tiedekasvatusta
Tiedekasvatus on lähellä Morten Meldalin sydäntä lähellä, ja hän on ollut tekemässä lapsille opettavaisia animaatioita. Hänen mielestään lapsille tulisi ensimmäiseltä luokalta asti rakentaa visuaalisten ja fyysisten erimerkkien avulla peruskäsitystä kemiasta. Tiedeopetuksen viikkotuntimäärää tulisi nostaa vuosi vuodelta aina lukioon saakka.
”Rakentamalla tietoa nuoresta asti voisi lukioikäiset saavuttaa jo niin paljon tietoa ja taitoa, joka voisi melkein vastata kemian maisteritutkintoa "Master's degree by the end of high school", esitti Meldal puheessaan leikillisesti.
