Vuoden 2024 tiedehelmet esitellään Nobel-illassa

Jyväskylän yliopiston Nobel-tiedeillassa esitellään fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen vuoden 2024 palkitut aiheet. Asiantuntijoina tänä vuonna ovat Marja Tiirola, Perttu Permi, Tommi Kärkkäinen, Venla Korhonen ja Esa Mangeloja.
Jyväskylän yliopiston Nobel-ilta on 11.12.2024.

Tapahtuman tiedot

Tapahtuma-aika
-
Tapahtumatyyppi
Tiedetapahtumat
Tapahtuman kieli
Suomi
Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus
Tapahtumatilaan on esteetön pääsy
Tapahtuman järjestäjä
Viestintä ja yhteisöllisyys
Tapahtuman maksullisuus
Maksuton
Tapahtuman paikkakategoria
𳾾ԲԳä쾱
Verkkotapahtuma

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden Nobel-palkitut tiedeaiheet. 

Illan asiantuntijoina ovat

  • Lääketieteen palkinto: mikro-RNA – esittelijänä professori Marja Tiirola  
  • Kemian palkinto: proteiinit ja tekoälymallit – esittelijänä professori Perttu Permi 
  • Fysiikan palkinto: koneoppiminen – esittelijänä professori Tommi Kärkkäinen 
  • Kirjallisuuden palkinto: Han Kang ja teokset –  esittelijänä väitöskirjatutkija Venla Korhonen 
  • Taloustieteen palkinto: instituutioiden vaikutus maiden menestykseen – esittelijänä yliopistonlehtori Esa Mangeloja 

Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Avaussanat tilaisuudessa lausuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Kaisa Miettinen ja päätössanat Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen johtaja Lotta-Riina Sundberg.

Tilalisuuden päätteeksi illan yleisölle on kahvitarjoilu. Tervetuloa kuulemaan ja nauttimaan tieteen saavutuksista ja tulevista näkymistä!

Nobel-ilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa keskiviikkona 11.12. klo 18.00-19.30. Tilaisuutta voit seurata myös suorassa verkkolähetyksessä Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla sekä Yle Areenassa.

Illan asiantuntijat

Lääketiede: "Pienellä RNA-pätkällä oli dramaattinen vaikutus"

Lääketieteen Nobel-palkinnon saivat Victor Ambros ja Gary Ruvkun. Heidät palkittiin geenien toiminnan säätelyyn liittyvän mikro-RNA -molekyylien löytämisestä. Nämä sukkulamadoista sattumankaupalla löydetyt RNA-molekyylit eivät koodanneet valkuaisaineita, vaan osoittautuivat ratkaiseviksi geenien aktiivisuuden säätelemisessä. 

Palkittua aihetta esittelee professori Marja Tiirola Jyväskylän yliopistosta. Tiirola ryhmineen kehittää RNA:n sekvensointimenetelmiä, joilla ٱää mikrobien esiintymistä ympäristössä ja myös diagnosoidaan erilaisia tautitiloja, esimerkiksi syöpää. Tiirola on yksi yliopiston spin-off -yrityksen BiopSense Oy:n perustajajäsenistä. Yritys kehittää teknologiaa, joka automatisoi syövän diagnostiikassa käytettävää verinäytteiden prosessointia.

Palkitut nobelistit havaitsivat sukkulamatoja tutkiessaan, että naurettavan pienellä RNA-pätkällä oli dramaattinen vaikutus paitsi näiden matojen, mutta kaikkien muidenkin eliöiden solujen toimintaan”, kertoo Tiirola
Marja Tiirola
Marja Tiirola on ympäristömikrobiologian professori Jyväskylän yliopistossa.

Kemia: Uusia proteiineja ja mullistava tekoälymalli

Kemian Nobel-palkinnon jakavat vuonna 2024 proteiinien tutkijat. Palkinnon toisen puolikkaan saa David Baker, toisen puolikkaan jakavat Demis Hassabus ja John M. Jumper. Baker palkittiin täysin uusien proteiinien suunnittelusta ja tuottamisesta, Hassabus ja Jumper puolestaan proteiinien rakenteen selvittämisen mullistaneen AlphaFold2-tekoälymallin luomisesta. 

Palkittuja aiheita esittelee professori Perttu Permi Jyväskylän yliopistosta. Hän tutkii proteiinin rakenteen ja toiminnan välistä yhteyttä erityisesti NMR-spektroskopian ja biokemiallisten menetelmien avulla. Tärkeä tutkimuskohde on antibiooteille resistentti sairaalabakteeri sekä luonnostaan epäjärjestäytyneet proteiinit.

Palkinnon saajat ovat tarjonneet tiedeyhteisölle laskennalliset työkalut, jotka valtavasti nopeuttavat työtä proteiinien rakenteen ja toiminnan välisen yhteyden selvittämiseksi sekä näiden ominaisuuksien muokkaamiseksi”, sanoo Permi.

Pertti Permi on asiantuntijana Nobel-illassa.
Perttu Permi on NRM-rakennetutkimuksen professori Jyväskylän yliopistossa.

Fysiikka: Perusta tehokkaalle koneoppimiselle

Fysiikan Nobel-palkinnon saivat tänä vuonna koneoppimisen tutkijat John J. Hopfield ja Geoffrey E. Hinton, jotka työllään ovat luoneet perustaa nykyiselle tehokkaalle, keinotekoisiin neuroverkkoihin perustuvalle koneoppimiselle.  Työn ansiosta tekoälyllä saadaan suuresta datamäärästä esiin esimerkiksi hahmoja ja malleja.

Palkittua aihetta esittelee professori Tommi Kärkkäinen informaatioteknologian tiedekunnasta. Hän on tutkinut tekoälyä ja koneoppimista. Kärkkäinen johtaa tutkimuksia, joissa tekoälyn ja koneoppimisen menetelmiä käytetään esimerkiksi oppimisen tutkimiseen sekä uusien katalyyttien suunnitteluun.

Fysiikan palkinnon saivat siis tietojenkäsittelytieteen edustajat, miksi näin?

Datapohjaiset neurolaskentamallit ovat modernin tekoälyn ydintä ja ne perustuvat tietojenkäsittelytieteeseen sekä laskennallisiin ja tilastollisiin menetelmiin. Nämä mallit osana generatiivisen tekoälyn järjestelmiä ovat mullistaneet fysiikan tutkimuksen esimerkiksi materiaalitieteissä", kertoo Kärkkäinen.

Tommi Kärkkäinen
Professori Tommi Kärkkäinen työskentelee informaatioteknologian tiedekunnassa.

Kirjallisuus: Han Kang on ensimmäinen Nobel-palkittu nainen Aasiasta

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon sai kirjailija Han Kang. Hän on ensimmäinen aasialainen nainen, jolle Nobel-palkinto on myönnetty. Palkinnon hän sai ”intensiivisestä, runollisesta proosasta joka käsittelee historiallisia traumoja ja paljastaa ihmiselämän haurauden”. Han Kangin suomeksi käännettyjä teoksia ovat muun muassa Vegetaristi ja Ihmisen teot. 

Palkitun kirjailijan merkitystä ja tuotantoa esittelee väitöskirjatutkija Venla Korhonen Jyväskylän yliopistosta. Hän on audiovisuaaliseen populaarikulttuuriin erikoistunut nykykulttuurin tutkija, jonka keskeisiä tutkimusaiheita ovat väkivalta, sukupuoli ja seksuaalisuus".

Arvostettu ja palkittu Han Kang ei ollut yllättävä valinta kirjallisuuden nobelistiksi. Hanin teosten pelkistetty mutta kaunis kieli maalaa pysäyttäviä, koskettavia kuvia muun muassa hänen kotimaansa väkivaltaisesta historiasta, surusta, muistamisen tärkeydestä sekä siitä, mitä on olla ihminen.”
Venla Korhonen on asiantuntijana Nobel-illassa.
Venla Korhonen on väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Taloustiede: Instituutiot kannustavat säästämään, investoimaan ja innovoimaan

Taloustieteen Nobeliksi kutsuttu, Ruotsin keskuspankin jakama taloustieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Daron Acemoglulle, Simon Johnsonille ja James A. Robinsoninille. Palkinnon perusteena on tutkijoiden tekemät tutkimukset, joilla he ovat lisänneet ymmärrystä maiden välisistä varallisuuseroista. Maiden vaurauteen vaikuttavat muun muassa yhteiskunnalliset instituutiot kuten vahva oikeusvaltio ja kansalaisten osallistamisen turvaaminen. 

Palkittuja tutkimuksia esittelee yliopistonlehtori Esa Mangeloja Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut muun muassa talouskasvua ja luottamuksen merkitystä yhteiskunnassa ja makrotaloudessa. 

Osallistavat ja demokraattiset instituutiot tarjoavat puitteet, joissa ihmiset voivat kehittää taloutta vapaasti ja oikeudenmukaisesti. Valtiot epäonnistuvat vaurauden luomisessa, jos instituutiot eivät luo tarvittavia kannustimia, jotta ihmiset säästäisivät, investoisivat ja innovoisivat. Nobelistien mukaan vapauteen ja hyvinvointiin johtaa ”kapea käytävä”, jossa valtion tulee toisaalta kyetä suojelemaan yksilöitä anarkismilta, mutta myös despotismilta ja yhteisön mielivaltaisilta normeilta."
Esa Mangeloja
Esa Mangeloja työskentelee yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

äپٴᲹ

Jenna Minkkinen

Jenna Minkkinen

Tapahtumatuottaja

Tiedettä kaikille

Lisää kalenteriin