Ä¢¹½Ö±²¥

Nanotiede tutkii nanometrin mittakaavan ilmiöitä ja rakenteita eli pieniä hiukkasia ja molekyylejä, mikä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, vaikka todellisuudessa nanotiede näkyy jo jokaisen arjessa, esimerkiksi jokaisen kännykän sisällä. Nanotiede on tulevaisuuden ala, jolla on jo nyt monia käytännönsovelluksia. Yksi kuuluisimmista Jyväskylän nanotiedekeskuksessa tehdyistä keksinnöistä on nanopohjasukset, joissa nanokokoiset hiukkaset tekevät pohjan epätasaiseksi ja takaavat sujuvan luiston yhdistettynä hyvään pitoon painoa lisättäessä. 

- Nanotieteellä on valtavasti sovelluksia lukuisilla eri aloilla lääketieteestä teknologiaan. Lääketieteessä kehitetään nanokokoisia täsmälääkkeitä eri sairauksien hoitoon, jolloin hoitoon tarvittava lääkemäärä on mahdollisimman pieni ja sen voi kohdentaa tarkemmin. Nanoteknologia on myös mahdollistanut energian kulutuksen vähentämisen valaistuksessa sekä helpottanut siivoamista, sillä itsepuhdistuvat pinnat ovat nanoa, kertoo nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg, joka on myös nanotiedepäivien yksi pääjärjestäjistä. 

JYU nanotieteen eturintamalla 

Jyväskylän yliopiston poikkitieteellinen Nanotiedekeskus on biologian, fysiikan ja kemian tutkimuksen yhdistävä ainutlaatuinen tutkimuskeskus sekä Suomessa että maailmalla. Nanotiede on myös yksi Jyväskylän yliopiston kärkialoista ja sen tutkimus Jyväskylässä on aktiivista ja kansainvälistä. Keskuksen uusimmissa hankkeissa on esimerkiksi kehitetty uudenlaisia viruksia torjuvia pintoja, uudenlaisia itsejärjestyviä rakenteita, huippuherkkiä molekyylielektroniikan kytkimiä ja ilmaisimia sekä kvanttitietokoneen komponentteja.  

- Meidän ehdoton vahvuutemme on poikkitieteellisyys. Avoin ilmapiiri ja kahvipöytäkeskustelut ovat synnyttäneet aivan uusia yhteistyöprojekteja ja ideoita, iloitsee Sundberg.  

Nanotiedepäivät jo 20. kerran 

Luonnontieteilijät ympäri maailmaa kokoontuvat Jyväskylään nanotiedepäiville. Nanotiedepäivien ohjelma koostuu alan arvostettujen asiantuntijoiden esityksistä. Tänä vuonna kemian Nobel –voittaja MortenMeldalon puhumassa nanotiedepäivillä. Lisäksi konferenssissa verkostoidutaan ja vaihdetaan kuulumisia.  

- ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âötä syntyy usein juuri epävirallisten, suunnittelemattomien keskustelujen kautta, kun samoista asioista kiinnostuneet tapaavat. Yksi tavoitteistamme on lisätä nuorempien tutkijoiden sekä jatko-opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä keskustelemaan maailman huippututkijoiden kanssa, selventää Sundberg.  

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta.