Pikkuruinen biopankki ja tiivistyvä yhteistyö – odotettavissa uutta tietoa ikääntymisen tueksi
Vanheneminen ei ole kuin ennen. Elinolosuhteet ovat parantuneet. Ihmisten elinaika on pidentynyt. Ikääntyvien toimintakyky on parantunut ja moni nauttii hyvästä toimintakyvystä ja aktiivisesta elämästä aiempia sukupolvia pidempään.
”Iäkkäiden toimintakyvyssä on edelleen eriarvoisuutta, ja se kertoo siitä, että parantamisen varaa on”, sanoo professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Moni tekijä heikentää toimintakykyä: taustalla on esimerkiksi elintapaeroja, eroja palvelujen saatavuudessa, asuinympäristön terveellisyydessä tai esteettömyydessä.
Kysymykset vanhuuden terveysmuutosten ja toimintakyvyn taustalla ovat monimutkaisia, eikä kovin moni taho maailmassa hallitse tieteenalarajoja ylittävää vanhuudentutkimusta, korostaa Rantanen.
Haasteeseen vastaa nyt Jyväskylän yliopiston uusi profilointialue ENVIS-AGE. Se kokoaa laaja-alaisesti vanhenemisen toimintakyvyn ja terveyden, ympäristövaikutusten ja biologisten mekanismien tutkijat.
Tutkijoiden yhteistyöllä haetaan uutta tietoa niin terveyttä edistävistä biologisista mekanismeista kuin erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksista ikääntyvien toimintakykyyn. Tärkeä tavoite on myös lisätä tutkimusnäyttöä liikunnan ja pitkäkestoisen kuntoutuksen vaikutuksista toimintakykyyn ja sairauksista toipumiseen.
Tutkimusyhteisöä johtaa Taina Rantanen ja varajohtajana on professori Lotta-Riina Sundberg. Se saa Suomen Akatemialta rahoitusta vuoteen 2030 asti.
Profilointialueen alalla on tällä hetkellä 60 tutkijaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta ja Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksesta (NSC).
Yhteiset laboratoriotilat vahvistavat yhteistyötä
Tutkijan näkökulmasta ikääntyminen on mitä kiinnostava tutkimuskohde, koska aiemman elämän vaikutukset näkyvät siinä selkeästi.
Ikä ei ole vain numero, vaan se on erittäin merkityksellinen asia, joka lisää sairastumisriskiä ja haittatapahtumien todennäköisyyttä esimerkiksi useita eri lääkkeitä käytettäessä”, kuvailee Taina Rantanen.
Profilointialueen myötä liikunta- ja terveystieteiden ja bio- ja ympäristötieteiden tutkijat tiivistävät yhteistyötään Jyväskylän yliopistossa. Se vahvistaa ikääntymiseen liittyvien solutason muutosten tutkimista. Arkinen yhteistyö syvenee entisestään, kun liikunta- ja terveystieteiden laboratoriot muuttavat lähivuosina Ylistönrinteelle matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laboratorioiden yhteyteen.
”Profilointialueella saamme tutkimusaineistoista uutta voimaa, kun pääsemme yhdistämään tutkimuksia. Voimme myös mennä syvemmälle solutasolla, esimerkiksi ihmisen mikrobiomin ja solujen vuorovaikutuksen tutkimisessa.
Kiinnostavana lisänä voimme tuoda mikrobiomitutkimuksiin myös virusten vaikutusten tutkimisen”, sanoo professori, Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg.
Sundberg sanoo, että liikunnan molekyylitason vaikutuksissa on vielä paljon tutkittavaa ja mustia aukkojakin.
Meitä kiinnostaa, löytyykö uusia keinoja vaikuttaa kohdemolekyyleihin.”
Sundberg sanoo, että ikääntyneiden toimintakykyyn ja terveyteen liittyen haetaan uutta tietoa esimerkiksi mahdollisuuksista torjua antibioottiresistenssiä. Se on maailmanlaajuisesti paheneva ongelma ja vakava uhka ikääntyvien terveydelle. Pitkän tähtäimen tavoitteena on myös löytää uutta tietoa ympäristövaikutuksista.
”Kunnianhimoinen tavoite on kehittää tutkimusta ja näytteenottoa niin, että voisimme tulevaisuudessa tutkia sellaisien ympäristövaikutusten merkitystä, joita emme vielä nyt pysty tunnistamaan.”
Keski-Suomen biopankki yhdistää tutkijat
Profilointialueella on asetettu tutkimuksille isoja tavoitteita, sillä tutkijoiden apuna on kehuja saava biopankki. avaamia mahdollisuuksia kiittelevät molemmat profilointialueen johtajat. Pankin aineisto täyttää hyvin tutkimusalojen intressit.
”Tämä on pieni mutta ainutlaatuinen biopankki, joka sisältää myös tietoa yksilöiden terveyskäyttäytymisestä. Tulevaisuudessa luovuttajia voidaan myös kutsua antamaan lisätietoja toimintakykyyn liittyen”, kertoo Taina Rantanen.
Biopankki on Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän yliopiston yhteinen, ja se on perustettu vuonna 2015. Biopankin tutkimusjohtaja on Tiina Jokela.
Tutkimuksesta ratkaisuja käytäntöön
Uuden profilointialueen tuoman tutkimustiedon avulla voidaan jatkossa kehittää myös ratkaisuja, jotka edistävät optimaalista sairauksista toipumista.
Esimerkiksi kuntouksen merkitystä on syytä tutkia painokkaasti, sanoo Taina Rantanen.
Näyttöä on siitä, että pitkäkestoinen kuntoutus voi saada ihmisen jopa parempaan kuntoon verrattuna sairautta tai vammaa edeltäneeseen tilanteeseen. Haluamme osoittaa tutkimuksin, mitkä ovat parhaita tapoja päästä tähän.”
Tulosten käytäntöön vieminen on pitkä tie. Lotta-Riina Sundberg korostaa, että uusien käytäntöjen menestymistä edistävät esimerkiksi tiedeyhteisöstä ponnistaneet start up -yritykset. Niistä biologian alalla on vahvaa osaamista etenkin diagnostisten menetelmien ja infektioiden torjumisen osalta.
Profilointialueen tutkimuksissa on kolme painopistettä:
| 1. | Toimintakyvyn edistäminen liikunnan avulla vanhuudessa: tavoitteena on uudistaa ja kehittää ikääntyneiden toimintakyvyn, liikunnan ja kuntoutuksen tutkimusta. |
| 2 | Ympäristö ja ikääntyminen: tutkimuskohteina ovat toimintakykyyn vaikuttavat sosiaalinen, rakennettu, luonnollinen ja mikrobiologinen ympäristö. |
| 3 | Biologiset vaikutukset terveyteen, toimintakykyyn ja ikääntymiseen: yhdistää mikrobiologian, virologian, sydän- ja verisuonisairauksien, aineenvaihdunnan ja biologisen vanhenemisen tutkimukset. |
