Move! on liikunnanopetuksen keskeinen työkalu
Move!-mittausjärjestelmä on kehitetty liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2010-2012. Tiedekunta sai toimeksiannon lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaus- ja palautejärjestelmän kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksesta. Oli tunnistettu, että suomalaisten peruskouluikäisten lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä puuttuu tietoa, ja tästä tarpeesta järjestelmää lähdettiin kehittämään.
Järjestelmän kehittämisen lisäksi tiedekunnan tutkijat vastasivat Move!:n jalkauttamisesta Suomen kouluihin sekä koulujen henkilökunnan, kuten opettajien, kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien, kouluttamisesta.
Move! otettiin käyttöön kouluissa vuonna 2016 uuden opetussuunnitelman osana, ensin 5. luokkalaisille ja kahta vuotta myöhemmin 8. luokkalaisille.
“Move:n suunnittelussa lähdimme liikkeelle analysoimalla koululaisten toimintakyvyn tarpeet heidän omassa arjessaan. Selvitystyö osoitti, että koululaisten jaksaminen omassa arjessaan edellyttää hyviä motorisia perustaitoja ja kehonhallintaa sekä riittävästi voimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä. Näistä kehitimme monipuolisen toimintakyvyn Move!-mittaukset osaksi liikunnan opetussuunnitelmaa”, liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti kuvaa.
Opettajat voivat hyödyntää Move!:n tuloksia opetuksen suunnittelussa
Liikuntatieteellinen tiedekunta vastaa suomalaisesta liikunnan opettajankoulutuksesta. Olemme kouluttaneet liikunnanopettajia vuodesta 1963 asti, ja uusia liikunnan aineenopettajia valmistuu meiltä vuosittain noin 80.
Move! on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa, se on liikunnan opettajien pedagoginen työkalu, jolla tuetaan lasten ja nuorten toimintakykyä. Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria omasta fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa.
Mittauksissa mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta.
Mittaukset sisältävät muun muassa juoksemista viivalta toiselle kiihtyvässä tahdissa, vuorojaloin loikkimista mahdollisimman pitkälle sekä pallon heittämistä ja kiinniottamista.
“Oppilaiden fyysisen toimintakyvyn, eli motoristen taitojen ja fyysisten ominaisuuksien tukeminen on liikunnan opettajan keskeinen tehtävä ja tavoite. Move! on tässä työssä yksi työkalu”, liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi sanoo.
Hän on vuodesta 2020 vastannut Move!-järjestelmän valtakunnallisesta kehittämisestä ja toiminnan koordinoinnista liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Monet saattavat rinnastaa Move!-mittaukset aiemmin, jo 60-luvulta asti kouluissa tehtyihin erilaisiin kuntotesteihin, kuten Cooperin testiin. Silloin liikunnan arvosanat saattoivat määräytyä suoraan testitulosten pohjalta.
Move!-mittaukset ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin kuntotesti.
“Nyt on tultu pitkälle noista ajoista. Opetussuunnitelmassa on selkeästi kielletty Move!-tulosten käyttäminen oppilaan arvioinnin perusteena. Move!:ssa on kyse toimintakyvyn mittauksista, joiden avulla varmistetaan oppilaiden riittävä toimintakyky arjessa ja tuetaan toimintakyvyn kehittymistä”, Huhtiniemi korostaa.
Mittausten avulla oppilaat saavat yksilöllistä tietoa toimintakyvystään ja tukea toimintakyvyn kehittämiseen. Mittaukset auttavat opettajaa tunnistamaan fyysisen toimintakyvyn alueet, joissa oppilaat tarvitsevat tukea. Opettaja voi hyödyntää mittauksia ja niiden tuloksia opetuksen suunnittelussa.
Move!-järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen
Move! tavoittaa vuosittain yli 100 000 oppilasta, noin 15 000 ammattilaista, 300 kuntaa ja 2000 peruskoulua. Tulokset mittauksista viestitään oppilaiden vanhemmille ja ne siirretään huoltajien luvalla kouluterveydenhuoltoon, jossa niitä hyödynnetään osana oppilaiden laajoja terveystarkastuksia.
“Move! on harvinaisen laajalle ja nopeasti jalkautunut järjestelmä ja se tavoittaa kaksi täyttä vuosiluokkaa mannersuomessa vuosittain. Se on jo itsessään eräänlainen väestötason interventio. Erityistä on yhteistyö opetuksen ja terveydenhuollon välillä, tällaista ei ole missään muualla”, Huhtiniemi kertoo.
Move! onkin saanut arvostusta myös kansainvälisesti ja se on arvioitu yhdeksi laadukkaimmaksi lasten ja nuorten fyysisen kunnon seuranta- ja palautejärjestelmäksi Euroopassa.
Move!-mittausten tuloksia ei hyödynnetä tutkimuksessa esimerkiksi liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tulokset ovat oppilaille itselleen sekä opettajille, kouluterveydenhuollolle, vanhemmille, kunnille, hyvinvointialueille ja valtiolle.
“Valtakunnallinen aineisto ei ole tutkimusaineisto vaan tiedolla johtamisen aineisto. Tieto auttaa kehittämään ratkaisuja lasten toimintakyvyn tukemiseksi”, Huhtiniemi kertoo.
Haussa parhaat toimenpiteet lasten toimintakyvyn parantamiseksi
Mitä kerätyllä tiedolla sitten tehdään? Miten toimintakykyä tuetaan?
Mitä toimenpiteitä voidaan tehdä, että yksittäisen oppilaan tai ryhmän toimintakyky nousee?
Näihin kysymyksiin haetaan nyt vastauksia ja parhaat ratkaisut löytääkseen maan hallituksen Suomi liikkeelle –ohjelmasta on myönnetty tänä vuonna hankeavustuksia Liikkuva koulu ja Move!-kehittämistoimintaan yhteensä 123 hankkeelle.
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa seurataan mielenkiinnolla käynnistyviä hankkeita.
“Tarkastelemme nyt käynnistyviä hankkeita ja tavoitteenamme on tunnistaa toimenpiteet, joista lapset ja nuoret eniten hyötyvät ja löytää vaikuttavimmat keinot lasten toimintakyvyn parantamiseksi. Nyt esimerkiksi useisiin kuntiin on palkattu koulu-PT (koulun oman kuntovalmentaja), jonka tehtävänä on innostaa oppilaita liikkumaan ja edistää oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Tarkoituksena on tehdä selvitystä näiden eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja saada myös lasten oma ääni kuuluviin. Näistä todennäköisesti syntyy hyviä malleja, joita voidaan ottaa käyttöön laajemmin”, tutkijatohtori Iiris Kolunsarkakertoo.
Vuoden 2025 alusta lähtien Kolunsarka siirtyy vahvistamaan Move!-järjestelmän kehittämistä ja koordinointia liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Vuoden 2024 Move!-mittausten tulokset
Vuoden 2024 Move!-mittausten tulokset julkistettiin 11.12.2024. Mittausten perusteella yhä harvemmalla 5.-luokkalaisella fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. 8.-luokkalaisilla tulokset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Edelleen kuitenkin reilulla 38 prosentilla 5. ja 8.-luokan oppilaista on fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. Lue lisää vuoden 2024 Move!-mittauksista täältä.
Fyysisen toimintakyvyn Move!-seurantajärjestelmästä vastaavat valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
