Kieli on muutakin kuin puhetta
Suomalaisen viittomakielen perusopinnot käynnistettiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 1992. Vuonna 2004 opiskelumahdollisuus laajeni maisteritasolle viittomakielen professuurin perustamisen myötä. Jyväskylässä on viittomakielen koulutuksen ja tutkimuksen pääpaikka.
Viittomakielen tutkimus- ja koulutustoimintaa nykyään toteuttava viittomakielen keskus (vkk) aloitti toimintansa vuonna 2010. Se sijoittuu luontevasti Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokseen.
”Vkk:n perustaminen vakiinnutti viittomakielen tutkimuksen ja koulutuksen asemaa koko Suomessa. Keskuksen tarjoamat raamit ovat olleet erittäin tärkeitä muun muassa viittomakieltä koskevien uusien tutkimus- ja koulutusprojektien käynnistämiselle. Nämä puolestaan ovat vaikuttaneet suoraan viittomakielen aseman parantumiseen yhteiskunnassa”, professori Tommi Jantunen kertoo.
Keskukselle on määritelty vaativa valtakunnallinen tehtävä toteuttaa, kehittää ja koordinoida viittomakielen tutkimusta ja ylintä koulutusta alan muiden toimijoiden kanssa koko maassa. Sen toiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään.
Keskus on viittomakielen koulutuksen ja tutkimuksen pääpaikka Suomessa. Opiskelijoita otetaan yhdistettyyn kandi- ja maisteriohjelmaan joka toinen vuosi, maisteriohjelmaan vuosittain. Tähän mennessä maistereita on valmistunut yli 40 ja väitöksiä kolme. Väitöskirjatutkijoita on tällä hetkellä seitsemän.
Aivokuvantaminen uutta tutkimuksessa
Viittomakielen keskuksen tutkimuksen keskeiset painoalat ovat kielen rakenteen ja käytön perustutkimus sekä kielen omaksumiseen, oppimiseen ja kaksi- ja monikielisyyteen liittyvä tutkimus.
”Viittomakielen tutkimus on laajentunut jatkuvasti ja yksi sen keskeinen tulos näkyy siinä, että se on muuttanut käsitystämme kieli-ilmiön moninaisuudesta: kieli on muutakin kuin puhetta”, Jantunen huomauttaa.
Tutkimuksessa on viime vuosina alettu hyödyntää myös erilaisia teknologioita. Sitä varten on rakennettu erilaisia tutkimusinfrastruktuureita. Kielen omaksumisen tutkimuksessa kehitetään verkkopohjaisia materiaaleja, joita voidaan käyttää myös työskentelyyn lasten parissa.
Perustutkimusta tukemaan kehitetään puolestaan Suomen viittomakielten korpusta eli tietokoneluettavassa muodossa olevaa videoaineistokokoelmaa.
Aivan uusin aluevaltaus viittomakielen tutkimuksessa on aivokuvantaminen, jota tehdään yhteistyössä kanssa.
Kansainvälistä verkostoa vahvistetaan aktiivisesti
”Kansainvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö on aina ollut viittomakielen tutkimukselle tärkeää. Tämä johtuu siitä, että vähemmistökielten asemassa olevien viittomakielten kotoperäiset käyttäjämäärät ja siksi myös tutkimusresurssit ovat pieniä”, Jantunen painottaa.
Kansainvälisten verkostojen myötä saadaan tutkimukseen synergiaa. Tänä päivänä viittomakielen keskuksessa tehtävä tutkimus edustaa maailman kärkeä.
Korpustyön ensimmäinen osa – suomalaisen viittomakielen korpus – valmistui toukokuussa 2019. Se on jo vahvasti myötävaikuttanut suomalaisen viittomakielen tutkimuksen ja opetuksen kehittymiseen.
Suomenruotsalaiselle viittomakielelle myös korpus tulossa
Viime vuodesta lähtien keskuksessa on keskitytty suomenruotsalaisen viittomakielen korpuksen laadintaan.
”On ensiarvoisen tärkeää saada suomenruotsalaiselle viittomakielelle myös oma korpus. Tavoitteenamme on julkaista se vuoden 2024 lopulla. Korpuksen avulla voidaan kehittää myös suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimusta ja opetusta, mikä myötävaikuttaa uhanalaisen kielen elvyttämiseen sekä sen käyttäjien voimaannuttamiseen pitkällä tähtäimellä katsottuna”, projektitutkija Juhana Salonen arvioi.
Korpus kootaan yhteistyössä niin suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävän yhteisön kuin myös Helsingin yliopiston ja Kuurojen Liiton kanssa.
Vkk on laadukkaan opetus- ja tutkimusintressinsä ansiosta tarjonnut opiskelijoille aidon mahdollisuuden kehittää kielitietoisuutta äidinkielestään metakielellisellä otteella, sillä moni heistä ei ole koskaan saanut äidinkielistä opetusta ennen yliopistoon tuloa. Lisäksi viittomakielen opiskelu vieraana kielenä on avartanut kielikäsitystä.
Vkk:n 30-vuotisjuhlat yhdistetään päättäjäisseminaariin syksyllä 2023.
