Viisaus ei ole pelkkää tietämistä
– Faktatiedoilla voi menestyä hyvin tietovisailuissa, mutta arkielämän monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan muutakin – globaaleista ongelmista puhumattakaan, dosentti Eeva K. Kallio Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta toteaa.
Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan viisaus on monitahoinen ihmisen ominaisuus. Tiedon lisäksi viisaudessa painottuvat syvällinen ymmärrys elämän ilmiöistä ja asioiden tarkastelu monesta eri näkökulmasta. Lisäksi viisauteen liittyy kyky tunnistaa tunteita ja säädellä niitä. Viisautta on myös ihmisten kuuntelu ja kunnioittaminen sekä aktiivinen toiminta yhteisen hyvän eteen.
Viisaudesta ei voi puhua, jos jollakulla on valtava tietomäärä, mutta hän käyttää sitä vain omien etujensa ajamiseen. Silloin on kyse itsekkyydestä. Olennaista viisaudessa on eettinen ajattelu ja toiminta.
Viisaus kehittyy elämänkokemuksesta oppimisen ja koulutuksen kautta
Monipuoliset elämänkokemukset iloineen, suruineen ja haasteineen edistävät viisauden kehittymistä, mutta yksinään ne eivät riitä. Varsinkin vaikeita elämäntilanteita on syytä pohtia itsekseen ja muiden kanssa. Omat virheet on tunnistettava, jotta niistä voi oppia.
– Viisaustutkijat ovat viime vuosina alkaneet selvittää, onko viisauteen liittyviä piirteitä mahdollista opettaa koulussa. Tutkimustulokset ovat lupaavia ja niiden mukaan viisauden kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen, professori Päivi Tynjälä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta kertoo.
Turvallinen oppimisen ilmapiiri, jossa opetellaan kunnioittamaan toisia ja tekemään hyvää on viisauskasvatuksen lähtökohta. Opiskeltavia tietoja sovelletaan käytäntöön vaikkapa luonnonsuojelu- tai hyväntekeväisyysprojektien kautta. Näin eettinen kasvatus kytkeytyy muihinkin oppiaineisiin kuin katsomusaineisiin.
Myös tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen on tärkeää erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sitä tarvitaan myös myöhemmillä koulutusasteilla.
Viisaan ajattelun kehittämiseksi hyödyllisiä ovat tehtävät, joissa oppilaat ja opiskelijat voivat kytkeä opittuja asioita arkielämän ongelmanratkaisuun. Samoin korkeatasoisen ajattelun kehittymistä edistävät tehtävät, joissa asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, eri näkökulmista ja kriittisesti.
Kaiken kaikkiaan viisauden eri osa-alueiden kasvua tukee monipuolinen opetus, johon kuuluu sekä itsenäistä työskentelyä että yhdessä oppimista, lukemista, kirjoittamista, kuuntelua, katselua, pohtimista, kokeilemista sekä teorian ja käytännön yhdistämistä. Viisauden kehittyminen edellyttää myös ihmisen omaa sisäistä työskentelyä eli itsekasvatusta niin ajattelun, tunteen kuin arvojenkin suhteen.
Kirja What is Wisdom and Can it Be Taught - Philosophical, Psychological, and Pedagogical Perspectives julkaistaan Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen tilassa RUU E307 Katri (Alvar Aallon katu 9) torstaina 8.5. klo 12.30. Lisätietoja tapahtumasta:
Tilaisuus striimataan ja tallennetaan. Seuraa suoraa lähetystä 8.5., .
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Viisaus käytännössä (Wisdom in Practice) -tutkimushanketta, jota johtaa professori Hannu L. T. Heikkinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.
Kallio, E. K., & Tynjälä, P. (Eds.). (2025). What is Wisdom and Can it be Taught?: Philosophical, Psychological, and Pedagogical Perspectives (1st ed.). Routledge.
