Koulussa on tärkeää tunnistaa nuoren osaaminen ja tuen tarve
PISA-tutkimus tarjoaa kattavaa tietoa perusopetuksen päättövaiheessa olevien, noin 15-vuotiaiden nuorten valmiuksista toimia yhteiskunnassa ja siirtyä jatko-opintoihin. Tutkimuksessa kartoitetaan nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.
Joulukuussa 2023 julkaistut PISA 2022 -tutkimuksen tulokset osoittivat suomalaisnuorten osaamisen olevan edelleen kansainvälisesti hyvää tasoa, vaikka osaaminen oli heikentynyt niin matematiikassa, lukutaidoissa kuin luonnontieteissäkin.
PISA 2022 -tutkimuksessa toteutettiin Suomessa toista kertaa yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Sen ansiosta oli mahdollista selvittää luotettavammin maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista. Vastaavalla tavalla tutkimus tehtiin kymmenen vuotta aiemmin eli vuonna 2012.
Raportti maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta PISA 2022 -tutkimuksessa julkaistiin syyskuussa 2024.
Tulokset nostivat laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun sen, miten monet eri tekijät ovat yhteydessä nuorten oppimistuloksiin.
Lisäksi raportin julkistuksen jälkeen on käyty hyvää keskustelua muun muassa oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä lukutaidon merkityksestä.
Osaaminen on heikentynyt kaikilla oppilasryhmillä
Miten maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen on muuttunut kymmenessä vuodessa? Mitkä tekijät selittävät oppilaiden osaamiseroja PISA 2022 -tutkimuksessa? Mihin PISA 2022 -tutkimuksen perusteella koulutuksessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota?
Kaikissa oppilasryhmissä, sekä kantaväestön oppilailla että maahanmuuttajataustaisilla oppilailla, osaaminen oli heikentynyt.
Osaaminen oli heikentynyt kuitenkin vähemmän maahanmuuttajataustaisilla oppilailla. Heillä ainoastaan lukutaito oli heikentynyt tilastollisesti merkitsevästi.
Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla myös osaamiserot tyttöjen ja poikien välillä olivat selvästi pienempiä kuin kantaväestön oppilailla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen kaikilla arviointialueilla oli kuitenkin edelleen heikompaa kuin kantaväestön oppilaiden, vaikka osaamiserot matematiikassa ja luonnontieteissä olivat pienentyneet.
Tärkeää on tarjota myös vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamista
Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserojen merkittävimpiä selittäjiä PISA 2022 -tutkimuksessa olivat oppilaan sosioekonominen tausta ja lukusujuvuus.
Onkin huomattava, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei ennusta heikkoa osaamista PISA-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä näyttäisivät olevan maahanmuuttajataustaan usein liittyvät puutteet koulun opetuskielen osaamisessa ja perheen matala sosioekonominen asema. Mikäli oppilas hallitsee heikosti koulun opetuskielen, vaikeuttaa se paitsi hänen oppimistaan myös oppilaan osaamisen tunnistamista.
Tämän vuoksi on tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat riittävästi tukea opetuskielen oppimiseen ja että heille tarjotaan myös vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamistaan, jos heidän kielitaitonsa on puutteellinen.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa ja osaamisen arvioinnissa on myös huomioitava heidän moninaiset taustansa. Osa oppilaista on muuttanut Suomeen vasta perusopetusikäisenä. Lisäksi nuorten taustamaissa ja äidinkielessä, nuorten ja heidän perheidensä maahanmuuton syissä sekä nuorten perhetaustoissa on paljon vaihtelua.
Koulussa onkin tärkeää tunnistaa, mitä nuori osaa ja millaista tukea hän tarvitsee, jos oppimisessa on vaikeuksia. Oppimisen ongelmien syyt ja tuen tarpeet voivat olla moninaisia.
Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa koulutuksen arvioinnin tutkimusryhmässä ja oli raportoimassa PISA 2022 -tutkimuksen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yliotokseen liittyviä tuloksia.
