Ä¢¹½Ö±²¥

Viisitoista vuotta lahopuun lisäämisen jälkeen tuotetuilta lahopuilta löytyi neljä Punaisen kirjan kääpälajia: sitruunakääpä, rusokantokääpä, korpiludekääpä ja välkkyludekääpä. Toisin kuin aikaisemmin julkaistuissa lyhyen aikavälin tutkimuksissa on havaittu, lahopuun tuottaminen hyödyttää siis myös silmälläpidettäväksi ja uhanalaiseksi luokiteltuja kääpälajeja. Käävillä on suuri merkitys metsäluonnon monimuotoisuuden ja ravinnekierron ylläpitämisessä. 

Seurantaverkosto kattoi 30 mänty- tai kuusivaltaista metsää suojelualueilla ympäri Suomen etelärannikolta Lappiin. Ennallistetut metsät olivat olleet metsätalouskäytössä ennen suojelua, ja niiden lahopuun määrä oli vähäinen. Lahopuuta tuotettiin kaatamalla ja kaulaamalla eläviä puita. 

- Lahopuuta on tuotettu suojelualueilla tuhansille hehtaareille. Toimenpide on auttanut metsiä palautumaan lähemmäs luonnontilaa, kuten kääpätulokset kertovat. Nykyään esimerkiksi myrskyt huolehtivat lahopuun lisäämisestä luontaisesti, eikä tuottamiselle ole enää tarvetta suojelualueilla, kertoo kääpäseurannoista vastannut luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.  

Sen sijaan talousmetsissä lahopuun tuotannon lisäämisestä olisi merkittävää hyötyä. 

- Lahopuuta olisi hyvä tuottaa sekä kaatamalla että kaulaamalla puita, koska eri tavoin tuotetut lahopuut auttavat ylläpitämään lahopuujatkumoa ja hyödyttävät osittain eri lajeja. Toisaalta luonnonlahopuun säästäminen on tärkeää, koska se ylläpitää monimuotoisempaa ja eri lajistoa kuin tuotetut lahopuut, täydentää artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, yliopistonlehtori Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta. 

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa talousmetsien luonnonhoidossa. Lahopuun tuottaminen sopii yhdeksi toimenpiteeksi keinovalikoimassa, jolla talouskäytössä olleita metsiä palautetaan lähemmäs luonnontilaa EU:n Ennallistamisasetuksen mukaisesti. 

Vuonna 2006 osana METSO-ohjelmaa aloitettiin laaja seuranta lahopuunlisäyksen vaikutuksista kääpälajistoon. Seurannan tulokset julkaistiin äskettäin tieteellisessä Forest Ecology and Management -sarjassa. 

Linkki tutkimusjulkaisuun:  

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:&²Ô²ú²õ±è;

• Kaisa Junninen (Metsähallitus), p. 040 5930308 
• Atte Komonen (Jyväskylän yliopisto), p. 040 8053894