Kantokääpä ei kilpaile koolla vaan jälkeläisten määrällä

Suomalaistutkijat selvittivät ensimmäisinä maailmassa sienten itiötuotannon määrää ja lajien välistä vaihtelua luonnossa koko kasvukauden aikana. Tutkimusaineistossa oli lähes 100 lahopuulla elävää sienilajia, joilta kerättiin itiötuotantonäytteitä kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan.
Käävän itiöpilven voi päästä näkemään tyynellä säällä. Kuvassa kantokäävän itiöpilvi tutkimuskohteessa Muuramen Kuusimäen suojelualueella. (Kuva: Markus Sirkka.)
Julkaistu
26.1.2023

Tutkijat havaitsivat, että itiöiden määrän ja koon välillä on voimakas riippuvuus. Samankaltainen riippuvuussuhde on aiemmin todettu eläimillä ja kasveillakin: esimerkiksi monen nisäkkään poikaset ovat sitä pienempiä, mitä enemmän niitä syntyy. Sienten tapa lisääntyä on kuitenkin hyvin erilainen.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi yleinen kantokääpä tuotti noin 290 miljoonaa itiötä kuukauden aikana yhdestä tavanomaisesta nyrkinkokoisesta käävästä. Määrä kuulostaa valtavalta, mutta on itiöiden yhteenlaskettuna tilavuutena vain 17 mikrolitraa eli noin tulitikunpään verran. Sienten lisääntyminen perustuukin pikkuruisten itiöiden valtavaan lukumäärään, ei yksittäisten jälkeläisten suureen kokoon, kuten vaikkapa ihmisillä.

Sienikausi ei rajoitu syksyyn

Osa sienistä lähettää itiönsä maailmalle keväällä, osa kesällä ja osa syksyllä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että osalla lajeista itiöitä tulee pitkin kasvukautta. ”Sienten näkökulmasta ei ole olemassa mitään yleistä sienikautta, me vain emme huomaa vaikkapa keskikesällä lisääntyviä kääpiä samalla tavoin kuin syksyllä kasvavia kärpässieniä tai tatteja”, erikoistutkija Veera Norros Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.

Tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä yrittäessämme ymmärtää sienten osuutta maailmanlaajuisessa luontokadossa. “Lisääntyminen ja sen myötä leviäminen kasvupaikasta toiseen ratkaisee, mikä laji selviää elinympäristöjen tuhoutuessa ja pirstoutuessa”, toteaa luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

äپٴᲹ:

  • Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto, panu.halme@jyu.fi, 040-8054945
  • Erikoistutkija Veera Norros, Suomen ympäristökeskus, veera.norros@syke.fi, 0295 251 459

  • Englanninkielinen yleistajuinen lyhennelmä tutkimuksesta: 
  • Tutkimusjulkaisu: