Väitös: Tutkimus etsi keinoja eettisten haasteiden selättämiseen tekoälysovellusten kehitystyössä

Marianna Jantusen väitöstutkimus tarkasteli tekoälyohjelmistotuotantoon liittyviä eettisiä haasteita ja selvitti millaisia asenteita ja kyvykkyyksiä tekoälykehittäjillä ja tutkijoilla on tekoälyn eettisiin ulottuvuuksiin liittyen. Tutkimuksessa esitellään kaksi mallia, joiden tarkoitus on auttaa huomioimaan paremmin eettiset ulottuvuudet tekoälysovelluksien kehityksessä.
Julkaistu
27.3.2025

Marianna Jantunen tutki väitöskirjassaan sitä, millaisia etiikkaan liittyvä haasteita tekoälyohjelmistotuotantoon liittyy sekä sitä, millaisia mahdollisuuksia erilaiset tekoälyn kehittämiseen liittyvät sidosryhmät voivat tarjota vastauksena näihin haasteisiin.

”Ongelmana on viime vuosina ollut tekoälyteknologian salamannopea kehitys, johon verrattuna tekoälyn eettisiin vaatimuksiin liittyvät säädökset ovat laahanneet jäljessä”, Jantunen kertoo.

Esimerkiksi Euroopan Komission linjaukset tekoälyn säätelemiseksi valmistuivat vasta viime vuonna, vaikka tekoälyllä on jo nyt huomattava jalansija yhteiskunnassa.

Käytännössä tekoälyä hyödynnetään nykyisin aina, kun käsitellään kerralla suuria määriä dataa. Jantunen kertoo, että tekoäly on käytössä monin paikoin esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalietuuksien käsittelyssä ja energiantuotannossa sekä myös arkisemmissa ja tutummissa paikoissa, kuten sosiaalisen median algoritmeissa ja deittisovelluksissa.

Jantusen tutkimuksessa selvitettiin sitä, millaisia asenteita ja kyvykkyyksiä tekoälykehittäjillä ja tutkijoilla on tekoälyn eettisiin ulottuvuuksiin liittyen kysymällä, millaisia huolia erilaiset tekoälyskenaariot heissä herättävät.

”Tutkimuksessa esiin nousseita huolenaiheita olivat muun muassa tekoälysovellusten aiheuttamat riskit liittyen ihmisten yksityisyydensuojaan ja itsemääräämisoikeuteen, sekä tekoälyyn mahdollisesti siirtyvä ennakkoasenteellisuus esimerkiksi tiettyjä ihmisryhmiä, kuten vaikkapa naisia, kohtaan”, Jantunen kertoo.

Jantunen kertoo, että etenkin tutkijoilla on syvä ymmärrys tekoälyn eettisistä ulottuvuuksista, mutta sekä tutkijat että kehittäjät kaipaavat käytännön tasolla tehokkaita keinoja etiikan sisällyttämiseen osaksi ohjelmistokehitysprosesseja.

Väitöskirja tarjoaa kaksi menetelmää eettisten ulottuvuuksien huomioimiseen kehitystyössä

Jantusen väitöskirja tarjoaa tekoälyn tutkijoille ja kehittäjille kaksi menetelmää etiikan sisällyttämiseen osaksi sovelluskehitystä.

”Ensimmäinen menetelmä on niin kutsuttu maturiteettimalli, joka koostuu viidestä erillisestä portaasta. Tekoälysovelluksia kehittävä taho, esimerkiksi yritys, voi mallin avulla arvioida prosessiensa kypsyyttä sen suhteen, miten hyvin se on varautunut erilaisiin tekoälyn eettisiin haasteisiin”, Jantunen kuvailee.

Tekoälyyn liittyviä haasteita voivat olla esimerkiksi tiettyä ihmisryhmää syrjivä tai suosiva toiminta. Haittoja voi koitua käyttäjien lisäksi myös sovelluksen kehittäjälle, esimerkiksi huonon julkisuuden muodossa.

Toinen menetelmä ovat eettiset käyttäjätarinat, jotka ovat perinteisiin käyttäjätarinoihin pohjautuva menetelmä, jolla sovellukseen halutut eettiset ulottuvuudet leivotaan mukaan tuotekehitykseen heti prosessin alussa, eettistä viitekehystä käyttäen.

”Käyttäjätarinat kirjoitetaan ikään kuin kehitettävän sovelluksen toimintaan liittyvinä tavoitteina, joissa toivottu toiminnallisuus ilmaistaan käyttäjän näkökulmasta. Nämä menetelmät on tarkoitettu helpottamaan eettisten tavoitteiden sisällyttämistä tekoälysovellusten kehitykseen”, Jantunen kertoo.

Jantusen mukaan etiikan integroimista tekoälykehitysprosesseihin voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä tutkijoiden ja yritysmaailman yhteistyötä ja selkeyttämällä kehittäjien välistä vastuunjakoa tekoälykehitysprojekteissa.

”Näillä toimilla voidaan antaa kehittäjille paremmat valmiudet eettisten ulottuvuuksien huomioimiseen kehitystyössä. Parhaimmillaan tämä johtaa eettisempiin tekoälysovelluksiin tulevaisuudessa”, Jantunen summaa.

äپٴᲹ

Marianna Jantusen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "Integration of Artificial Intelligence Ethics into Software Engineering Processes: Challenges, Concerns, and Opportunities" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 28.3.2025 klo 12 alkaen.

Vastaväittäjänä toimii professori Xavier Franch (Universitat Politècnica de Catalunya (UPC)) ja kustoksena apulaisprofessori Rahul Mohanani (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuutta voi seurata Agora-rakennuksessa salissa Ag B105 tai verkkovälitteisesti.