Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin

2008 iskeneen finanssikriisin myötä pankkiorganisaatiot niin Suomessa kuin kansainvälisesti joutuivat mukautumaan lisääntyvään sääntelyyn. Samanaikaisesti monet pankit päätyivät hakemaan myös kustannussäästöjä ja -tehokkuutta esimerkiksi vähentämällä paikallisia konttoreita tai keskittämällä toimintojaan.
KTM Anniina Kinnusen laskentatoimen väitöskirjassa tarkastellaan tapaustutkimuksena suomalaista osuuskuntatoiminnallista pankkiorganisaatiota, joka edustaa organisaatiorakenteeltaan niin kutsuttua hajautettua organisaatiota. Tutkimuksen ytimessä ovat organisaatiossa tapahtuneet strategisen suoritusmittausjärjestelmän keskittäminen sekä tasapainottelu keskusyhteisön ja paikallispankkien osin eroavien näkemyksien välillä.
- Organisaation keskeiset toimijat pystyvät käyttämään ympäröivää tilannetta apunaan luodessaan narratiiveja, eli kertomuksia, joilla saada myös hajautetussa organisaatiossa paikalliset toimijat taipumaan keskittämiseen. Tutkitussa organisaatiossa muun muassa tiukentuvaa kansallista ja kansainvälistä sääntelyä on käytetty tällaisena narratiivina, toteaa Anniina Kinnunen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Keskittäminen vaatii selkeyttä ja tasapainottelua
Paikallisella tasolla koetaan helpommin turhautumista tai vastustusta, jos organisaatiossa pyritään muuttamaan useita isoja asioita samanaikaisesti. Osa muutoksista ei kuitenkaan etene loppuun asti, vaan jää kiertämään kehää etenkin, jos johto ei edistä muutosprosessia tai ilmaise sitä selkeästi päättyneeksi.
Kinnusen mukaan hajautettujen organisaatioiden keskittämisessä on tärkeä huomioida paikallisten toimijoiden itsenäisyyden ja autonomian tunne: vaikka valtaa ja kontrollia keskitetään kauemmaksi, paikallisten toimijoiden annetaan ylläpitää yksikölle ja sen toimintaympäristöön soveltuvia toiminta- ja ajatusmalleja. Tätä paikallista autonomiaa ja paikallisuuden ylläpitoa voidaan tukea myös luomalla niin kutsuttuja turvaavia tiloja paikallistoimijoille. Tällöin keskusyhteisö, eli organisaation pääkonttori, pyrkii hoitamaan ulkoa tulevat isommat haasteet ja antaa paikallispankeille mahdollisuuden keskittyä omaan tekemiseen ja yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa. Onnistuneessa muutoksessa vallan mukana keskitetään siis myös velvollisuuksia.
- Toisaalta liiallinen vallan ja kontrollin keskittäminen, paikallisten pankkien tai yksiköiden yhdistäminen ja esimerkiksi laskenta-ammattilaisten toimipisteiden siirto fyysisesti keskusyhteisöön voivat tulevaisuudessa aiheuttaa kehityssuunnan kyseenalaistamisen paikallistasolla. Laskenta-ammattilaisten osalta siirtymää takaisin hajautettuun malliin ja paikallistoimipisteisiin on jo havaittavissa, Kinnunen pohtii.
KTM Anniina Kinnusen laskentatoimen väitöskirjan ”Balancing localness and centralization in strategic performance management” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 15.11.2024 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi-Mari Kallio (Turun yliopisto, Porin yksikkö) ja kustoksena professori Antti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata etänä .
Tutustu .
Anniina Kinnunen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2010 Äänekosken lukiosta. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon Kinnunen sai 2018 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta, minkä jälkeen hän aloitti jatko-opintonsa osana kauppakorkeakoulun -ٳٰܳ쾱ܲää. Kinnunen on työskennellyt aiemmin Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa apuraha- ja väitöskirjatutkijana. Nykyisin Kinnunen toimii laskentatoimen ja yritysrahoituksen yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa sekä laskentatoimen yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.