Väitös: Musta haamu, perhekuva ja ninjaliikkeitä: esikoululaiset nykyvalokuvataiteen tulkitsijoina (Rissanen)
Kuvataidekasvatus nähdään usein paikkana lasten omaehtoisille valinnoille, ideoilla leikkimiselle ja nähdyksi tulemiselle. Kuitenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaisten päiväkotien kuvataidekasvatus on pääosin aikuisjohtoista ja tekniikkalähtöistä.
”Toisaalta on myös havaittu, että alle viisivuotiaiden kuvallista ilmaisua ei toteuteta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Lapsia ei päiväkodeissa myöskään ohjata riittävästi keskustelemaan ympäröivästä visuaalisesta kulttuurista”, Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatuksen kuvataiteen yliopistonopettajana toimiva Mari-Jatta Rissanen toteaa varhaiskasvatuksen käytännöistä.
Varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatuksessa onkin tunnistettavissa jännite lapsilähtöisen luovan itseilmaisun, aikuisjohtoisen ja tekniikkalähtöisen toiminnan sekä monilukutaidon harjoittamisen välillä.
Yksityisen sijaan jaettu ja suhteissa toteutuva toimijuus
Kasvatustieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa väittelevän Rissasen tutkimuksessa yksittäisen lapsen kuvailmaisun sijaan huomio kiinnittyi siihen, miten lapset tulkitsivat nykytaidetta. Lasten toimijuus määritellään väitöskirjassa jaetuksi, sosiaalisesteettiseksi tapahtumaksi.
”Tällainen toimijuuden käsitteellistäminen ottaa etäisyyttä yksilökeskeisestä toimijuudesta, joka on elänyt vahvana länsimaisessa kuvataidekasvatuksessa”, Rissanen avaa.
Toimijuus ymmärretään Rissasen tutkimuksessa havaittavissa olevana ja suhteissa toteutuvana tapahtumana, jossa esteettiset ja vuorovaikutukselliset tekijät yhdistyivät ja jossa niin lapset kuin aikuiset pystyvät olemaan aloitteellisia ja vaikuttamaan. Lasten toimijuutta luonnehtii leikillisyys ja performatiivisuus, monikanavaiset resurssit sekä kiinnittyminen materiaaliseen ympäristöön.
Kuvataidekasvatus suuntautuu ympäröivään maailmaan
Rissanen määrittelee lasten kulttuurisen osallisuuden olevan kuulumista tulkinnalliseen yhteisöön sekä osallistumista itselleen merkittävään toimintaan nykytaiteen yleisönä.
”Kulttuurinen osallisuus näyttäytyy aktiivisen kansalaisuuden muotona, jossa lapsi suuntautuu kohti maailmaa nykytaiteen avulla. On tärkeää, että kasvattajat systemaattisesti rakentavat yhteyksiä lasten kuvataiteellisen toiminnan ja laajemman visuaalisen kulttuurin välille. Näin pystytään luomaan tila, jossa viihtyvät niin musta haamu, erilaiset perheet kuin ninjaliikkeetkin”, Rissanen toteaa viitaten tutkimukseen osallistuneiden lasten ottamiin valokuviin.
Väitöskirja perustuu päiväkodissa järjestettyyn valokuvatyöpajaan, jossa esikoululaiset ensin keskustelivat 13 nykytaiteen valokuvasta ja sen jälkeen ottivat valokuvia nykytaiteen innoittamina. Valokuvahaastattelujen avulla Rissanen pyrki tunnistamaan ja käsitteellistämään lasten toimijuutta ja lasten kulttuurista osallisuutta varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatuksessa.
äپٴᲹ
FM, TaM Mari-Jatta Rissasen varhaiskasvatustieteen väitöskirjan ’Engaging with photographs: Conceptualizing socio-aesthetic agency and the cultural participation of young children in visual arts education’ tarkastustilaisuus pidetään 14.3.2025 klo 12.00 Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Alasuutari (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa .
Mari-Jatta Rissanen kirjoitti ylioppilaaksi Päiviönsaaren lukiosta, Varkaudesta, vuonna 1989. Hän valmistui filosofian maisteriksi taidekasvatus pääaineenaan, Jyväskylän yliopistosta vuonna 2001 ja kuvataideopettajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2007. Rissanen toimi yhdeksän vuotta tuntiopettajana ja lehtorin tehtävissä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa, jonka jälkeen hän siirtyi Jyväskylän yliopistoon kuvataiteen yliopistonopettajan tehtävään varhaiskasvatuksen oppiaineessa, jossa hän toimii edelleen. Väitöskirjaa Rissanen teki työnsä ohessa.
Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos ja kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
