Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille

Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
biologian tutkimusta
Jyväskylän yliopistossa alkaa ainutlaatuinen maisteriohjelma vuonna 2026. Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille.
Julkaistu
25.6.2025

Jyväskylän yliopiston opintotarjonta laajenee nyt uudella maisteriohjelmalla vuonna 2026. Diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma kouluttaa asiantuntijoita nopeasti kehittyvälle terveystieteellisen diagnostiikan alalle. Ohjelma tarjoaa erinomaiset valmiudet toimia tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla. 

- Ohjelmassa painottuvat biologisten näytteiden analysointi, kuvantaminen, tekoälyratkaisut sekä laadunhallinta ja turvallisuus. Ohjelma valmentaa tulevia opiskelijoita työskentelemään diagnostiikan suunnittelu-, tutkimus-, kehittämis-, asiantuntija- ja opetustehtävissä, selventää Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Eija Laakkonen, joka toimii myös kyseisen maisteriohjelman tutkinto-ohjelmavastaavana.  

Jatko-opintomahdollisuus on tärkeä uran kehittymisen kannalta 

Diagnostisten terveystieteiden alalla toimitaan tyypillisesti ihmisen ja teknologian rajapinnassa, jolloin fysiikasta fysiologiaan ulottuvien luonnontieteiden perusilmiöiden tunteminen on yhtä tärkeää kuin terveystieteellisten teknologisten innovaatioidenkin. Alan teknologinen kehitys on nopeaa. Sitä vauhdittavat terveydenhuoltoalan digitalisaatio ja koneoppimismenetelmien käyttöönotto sekä diagnostisten näytteiden että erilaisilla kuvantamismenetelmillä kerättyjen tietojen analysoinnissa. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulutasoisen bioanalyytikko- ja röntgenhoitajatutkinnon suorittaneille ei ole oman alan tieteellistä yliopistotason jatkokoulutusmahdollisuutta Suomessa. 

- Kotimaista alan kehitystä hidastaa kohdennetun korkeakoulutuksen puute, sillä tutkimus- ja kehityskohteiltaan diagnostiset terveystieteet ja sen alatieteet kliininen laboratoriotiede, radiografiatiede ja kliininen kuvantaminen eroavat selvästi esimerkiksi hoitotieteistä. On tärkeää, että alalla työskenteleville koulutetuille henkilöille tarjotaan jatkokoulutusmahdollisuuksia, jotta he pystyvät kehittämään alaa, painottaa Laakkonen. 

Toimiminen ihmisten ja teknologian rajapinnoilla 

Ohjelma antaa perusteellista teoreettista ymmärrystä ja käytännön taitoja erilaisista biolääketieteellisistä kuvantamismenetelmistä ja -teknologioista.  Tutkinto-ohjelma sijoittuu Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. 

- Tiedekunnan tutkimuksessa ja opetuksessa käytetään solu- ja molekyylibiologian, fysiikan ja kemian menetelmiä. Tutkinto-ohjelman kannalta solu- ja molekyylibiologia ja uusien diagnosointimenetelmien kehittäminen sekä röntgentomografia ovat tärkeimmät tutkimusalueet. Juuri näissä löytyy monipuolista osaamista tiedekunnassamme, kertoo matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani Maija Nissinen Jyväskylän yliopistosta. 

Ohjelma toteutetaan yhdessä liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa

- Liikuntatieteellinen tiedekunta on avainasemassa liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin koulutuksessa ja tutkimuksessa. Uudessa maisterikoulutuksessa tiedekunnan vahva ja monipuolinen ihmisfysiologian mittausosaaminen sekä solu- ja kudostasolle ulottuvat translationaaliset tutkimushankkeet yhdistyvät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan syvälliseen perustieteiden osaamiseen. Tämä monitieteinen yhteistyö tarjoaa koulutusohjelman opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa laaja-alainen ja vahva osaamisperusta kehittämistyöhön, tähdentää liikuntatieteellisen tiedekunnan varadekaani Taija Juutinen Jyväskylän yliopistosta.  

Työelämätarve on turvattu 

Työelämäkytkös on varmistettu tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuksien sisältöjen suunnitteluvaiheessa. Opintoihin sisältyy mahdollisuus käytännön harjoitteluun, ja osa sisällöistä toteutetaan yhteistyössä mm. Keski-Suomen hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa. 

- Olemme kuulleet Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan diagnostiikka-alan asiantuntijoita jo koulutusta suunnitellessa. Heidän kanssaan tehdään tiivistä yhteistyötä myös jatkossa. Lisäksi koulutuksen suunnittelussa on hyödynnetty syötteitä alan ammattilaisten jäsenjärjestöiltä Suomen Bioanalyytikot ry:ltä ja Suomen Röntgenhoitajat ry:ltä, täsmentää Laakkonen. 

Joustavaa opiskelua töiden ohella 

Tutkinto mahdollistaa opintojen joustavuuden, sillä osan opinnoista voi suorittaa täysin etätyöskentelynä. Osa opinnoista suoritetaan lähityöskentelynä Jyväskylässä. Tutkinto-ohjelma on muiden maisteriohjelmien tapaan tarkoitettu päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa suoritettavaksi. 

- Opiskelijat tulevat osaksi akateemista yhteisöä, mutta opintojen suorittamisessa on joustavuutta. Tämä on tärkeää, sillä todennäköisesti osa tulevista opiskelijoista on jo työelämässä eivätkä he ehkä kokonaan pysty heittäytymään opiskelijoiksi tai heidän voi olla vaikea perhesyistä muuttaa Jyväskylään, kertoo Laakkonen. Lähiopetukseen osallistuminen on kuitenkin tärkeää, sillä ilman sitä voi opiskelijakokemus jäädä etäiseksi eikä yhteisöön integroituminen onnistu. Myös osaamisen kehittyminen tapahtuu luontevasti erilaisissa tutkimusprojekteissa, jatkaa Laakkonen. 

Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella omien tavoitteiden suuntaisesti.  

- Pakollisten opintojen lisäksi opiskelija voi suuntautua oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi kliiniseen radiografiaan tai kliiniseen laboratoriotieteeseen, iloitsee Laakkonen.  

Aiheeseen liittyvä sisältö