Ä¢¹½Ö±²¥

Kerättyä tietoa hyödynnetään diabeetikkojen elämäntapaohjauksessa 

"Olemme keränneet aineiston, joka antaa kattavan kuvan tyypin 2 diabeetikkojen elämäntavoista. Tieto on mahdollista yhdistää biopankkirekisterin tietoihin, kuten genomitietoon sekä sairaustietoihin ja verikokeista määritettyihin riskeihin. Tästä on hyötyä esimerkiksi yksilöllisten hoitomuotojen kehittämisessä. Tutkimusaineistoa voidaan hyödyntää myös diabeetikkojen elintapahoidon kehittämiseen hyvinvointialueella", kertoo tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Elina Sillanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. 

Nuorimmat vastaajat olivat 27-vuotiaita ja vanhimmat 94-vuotiaita. Vastaajista 51 % oli naisia. Laaja digitaalinen kysely käsitteli muun muassa liikuntaa, ruokailutottumuksia, painonhallintaa, päihteiden käyttöä, mielialaa, unta ja työelämää. Digitaalisen toteutuksen ansiosta vastaajille pystyttiin tarjoamaan kyselyn edetessä yksilöllistä palautetta elintavoista. Palautteen perusteella vastaajat kokivat sen arvokkaana ja motivoivana.  

Pilottitutkimus tuotti arvokasta tietoa digitaalisesta aineistonkeruusta 

Kutsuja lähetettiin sekä sähköisesti OmaHyvis -palvelun kautta (62 % kutsuista) että postitse. Sähköisen kutsun saaneista 44 % ja paperisen kutsun saaneista 15 % vastasi digitaaliseen kyselyyn kokonaan tai osittain. 

"Digitaalisuus aiheutti ymmärrettäviä haasteita erityisesti iäkkäämmille vastaajille. Saimmekin aineistonkeruun aikana jonkin verran yhteydenottoja, joissa toivottiin paperista kyselylomaketta. Yhteyttä ottaneet olivat hyvin motivoituneita osallistumaan kyselyyn, mikä oli meille tutkijoille iloinen yllätys", kertoo Sillanpää.   

Jotkut vastaajat kokivat myös kyselyn liian pitkäksi tai vastausvaihtoehdot sopimattomiksi itselleen. Kritiikki kohdistui erityisesti kansainvälisesti validoituihin liikunta- ja ruokavalio-osioihin, jotka olivat hyvin yksityiskohtaisia. Toimintamallin pilotointi toi esiin myös teknisiä kehitystarpeita. 

Tutkimuksen pilotointi tärkeää ennen laajempaa toteutusta  

Tyypin 2 diabeetikoilla toteutetun pilottitutkimuksen jälkeen tutkimusta on tarkoitus laajentaa kaikkiin biopankkisuostumuksen antaneisiin keskisuomalaisiin. Rahoituksen järjestyessä pitkän aikavälin tavoitteena on seurata keskisuomalaisten elämäntapojen ja elinympäristön muutosten vaikutusta terveyteen, hyvinvointiin ja sairastavuuteen ja kehittää tutkimuksen avulla alueellisia terveyden edistämisinterventioita ja toimintatapoja.  

Jokainen voi osallistua ja antaa biopankkisuostumuksen 

Jokainen suomalainen voi halutessaan antaa biopankkisuostumuksen. Suostumuksen voi antaa sähköisesti osoitteessa  tai lomakkeella terveydenhuollon käynnin yhteydessä. Biopankkinäyte otetaan seuraavan laboratoriokäynnin yhteydessä julkisessa terveydenhuollossa.  

Keski-Suomen Biopankki kerää ja säilyttää näytteenantajien biologisia näytteitä, kuten veri- ja kudosnäytteitä sekä näytteenantajaan liittyvää terveystietoa terveys- ja lääketieteellistä tutkimusta varten tietoturvallisessa ympäristössä. Biopankki toimii Sairaala Novan yhteydessä.  

BioRecall-tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemia, ja se on osa laajempaa kansallista biopankkiverkoston kehittämishanketta. Tutkimushanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen ja kanssa. FINBB:n digitaalista  hyödynnettiin vastaajien ohjaamisessa elintapakyselyyn. 

Lisätietoa BioRecall -tutkimuksesta: 

Jyväskylän yliopiston sivuilta: Perimä, elämäntavat ja terveys -biopankkitutkimus (BioRecall) | Jyväskylän yliopisto 

GenActive-tutkimusryhmän nettisivuilta: Perimän ja elintapojen vuorovaikutus terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä – Elina Sillanpään tutkimusryhmä | Jyväskylän yliopisto 

Elina Sillapää, apulaisprofessori, tutkimushankkeen johtaja, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, elina.sillanpaa@jyu.fi, +358401429639 

Tiina Föhr, tutkijatohtori, tutkimushankkeen koordinaattori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358503316598