Uusi Youtube-tiedekeskustelusarja laajentaa ymmärrystä rodun ja sukupuolen historialliselle käsittelylle

ⱹää yliopiston "Rodullistavan ajattelun alkuperä" -hanke on julkaissut Youtube-sarjan, jossa pureudutaan siihen, miten rotua ja sukupuolta on käsitelty erityisesti länsimaisen filosofian historiassa. Sarjassa käsitellään ö, kuinka nämä aihepiirit kytkeytyvät mm. keskusteluihin orjuudesta, naisten yhteiskunnallisesta asemasta, tasa-arvosta ja demokratiasta.
Martina Reuter ja Malin Grahn-Wilder keskustelevat pöydän ääressä. Vasemmalla Martina nojaa kyynärpäällä pöytään. Malinin edessä on tietokone.
Martina Reuter ja Malin Grahn-Wilder toimivat Youtube-keskustelusarjan moderaattoreina.
Julkaistu
21.10.2024

Race and Gender Through HistoryPhilosophical Conversations -keskustelusarjassa esiintyy kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka tuovat esiin tuoreita näkökulmia rotu- ja sukupuolikysymyksiin ä filosofiseen historiaan. Aihepiirit ulottuvat feministisestä tutkimuksesta kriittiseen rotufilosofiaan. Kaikki jaksot ovat vapaasti katsottavissa hankkeen Youtube-kanavalla. 

1700-luvun Skotlannin orjuuskeskusteluista Euroviisujen merkitykseen 

Ensimmäisessä jaksossa ⱹää yliopiston tutkijatohtori EladCarmel (MSC Fellow) tutkii, miten 1700-luvun Skotlannissa puhuttiin orjuudesta ja millainen on englantilainen vapaa-ajattelun perinne. Hän käsittelee ö Mary Haysin feminististä historiankirjoitusta ja pohtii, mitä Euroviisut kertovat eurooppalaisuuden utopiasta. 

Katso jakso äää: .

Tradwife-trendi ja aristoteelliset ܱܴܰDZäٲ 

Toisessa jaksossa professori MargueriteDeslauriers (McGill University) käsittelee, miten Aristoteleen biologian tulkinnat ovat vaikuttaneet renessanssiajan naisvihamielisten ja naisia puolustavien ajattelijoiden teoksiin. Lisäksi hän pohtii, millaisen vaikutuksen antiikin ilmastoteoriat ovat jättäneet käsityksille sukupuolesta ja ”rodusta”. Deslauries pohtii sosiaalisessa mediassakin pinnalla ollutta Tradwife -käsitٳä (traditional wife) ja miten aristoteelliset ܱܴܰDZäٲ heijastuvat tähän trendiin. 

Katso jakso äää: . 

Vallankäyttö kehoon, haluihin ja käytökseen 

Jaksossa kolme politiikantutkimuksen professori Mika Ojakangas ⱹää yliopistolta käsittelee biovaltaa. Hänen mukaansa biovalta oli jo antiikin ajattelussa keskeistä ja vaikutti myöhemmin ö esimerkiksi pohjoismaiseen eugeniikkaan, eli rotuoppiin. Biovalta tarkoittaa vallankäyttöä yksilön kehoon, haluihin ja käytökseen, kuten seksuaalisuuden hallintaan. Ojakangas mainitsee, ٳä ä Platon ٳä Aristoteles ehdottivat, ٳä valtion tai ääٳäᾱ tulisi ääää, ٰä saavat ääԳٲä. Ѳö𳾳 1800-luvulla degeneraatioteoria toi esiin ajatuksen, ٳä ääԳٲ⳾Ա tulisi sallia vain ڲä kunnoltaan sopiville, terveille ja vammattomille ihmisille. Ojakangas muistuttaa ö, ٳä eugeniikkaihanne ja siihen ٳٲⱹä pakkosterilisaatiot ovat osa Suomenkin historiaa. 

Halloween-jaksossa 󾱰öä 

Halloweenina julkaistavassa ԱäԲԱä jaksossa ⱹää yliopistolla ٲöԳٱä Mary MacDonald keskustelee muunmuassa 󾱰öä varhaismodernissa ajattelussa. 

Sarjan moderaattoreina toimivat ⱹää ylipiston tutkijatohtori Malin Grahn-Wilder ja yliopistonlehtori Martina Reuter. Tämä keskustelusarja on tuotettu Koneen Säätiön rahoittaman "Rodullistavan ajattelun alkuperä" -hankkeen puitteissa. Videokuvauksen ja teknisen tuotannon on toteuttanut HoumanAuriell. 

 
. 

äپٴᲹ: 
Malin Grahn-Wilder: magrahn@jyu.fi 
Martina Reuter: anna.m.reuter@jyu.fi 

Aiheeseen liittyvä sisältö