Uusi tutkimus tekee merikalastuksesta kestävämpää

NordForsk on myöntänyt hankekonsortiolle merkittävän rahoituksen, jossa etsitään konkreettisia keinoja kestävämpään merikalastukseen. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston professori Anna Kuparisen johtama tutkimusryhmä, joka tutkii kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin meriekosysteemeihin. Lisäksi selvitetään erilaisia kalastusvaihtoehtoja ympäristön paremman tilan saavuttamiseksi.
Anna Kuparisen NordForsk-hanke
Jyväskylän yliopiston tutkimusalus Kattegatin merialueella. Kyseinen merialue on yksi maailman parhaiten seurattuja meriä.
Julkaistu
3.2.2025

Kestävä kalastus on yksi esimerkki siitä, miten Pohjoismaat voivat hillitä ilmastonmuutosta ja vaalia luonnon monimuotoisuutta. Lisätietoa kuitenkin tarvitaan siitä, miten ihmisten omatoiminta vaikuttaa merien ekosysteemeihin. NordForsk on myöntänyt rahoitusta yhteistyöhankkeelle, jonka painopiste on kestävässä kalastuksessa, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luodaan konkreettisia toimenpiteitä siihen, miten kestävä kalastus voi auttaa suojelemaan merien biologista monimuotoisuutta. Samalla se auttaa Pohjolaa vihreässä siirtymisessä. 

Kalastus vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen 

³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöhankkeessa Jyväskylän yliopiston akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparisen tutkimus keskittyy erityisesti ravintoketjuista muodostuvien ravintoverkkojen kokonaisuuden monilajidynamiikan ymmärtämiseen. Siinä käytössä ovat muun muassaverkkoteorian työkalut ja laskennalliset mallit. 

- Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen riippuu paljolti siitä, miten hyvin onnistumme siirtymään entistä kestävämpään ruokajärjestelmään. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa, miten se käytännössä voisi tapahtua, selventää professori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopistolta.   

Hankkeessa analysoidaan kalastuksen vaikutuksia koko meriekosysteemiin. Tarkoitus on tutkia suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ravintoverkon rakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan myös välillisiä vaikutuksia, kuten elinympäristön heikentymisestä johtuvia pitkän aikavälin muutoksia biologiseen monimuotoisuuteen sekä ravintoverkon muutoksista johtuvaa ravinnon vähenemistä. 

- Monitieteellisessä yhteistyöhankkeessa tarkastelemme kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin merien koko ekosysteemiin. Kyseiset merialueet kuuluvat myös maailman parhaiten seurattuihin meriin, sanoo Kuparinen.  

Tutkimustietoa kerätään useasta eri lähteestä 

Hanke on hyvin monialainen. Kalastustietoa hankitaan satelliittipohjaisista alusten seurantajärjestelmistä. Lisäksi tietoa kerätään kaikilta ekosysteemitasoilta. Matemaattisella mallinnuksella etsitään kestävään kalastukseen parhaiten soveltuvat kalastusvaihtoehdot esimerkiksi vertailemalla kalastukseen käytettäviä pyydystyyppejä.   

- Tässä hankkeessa yhdistyy paras Pohjolan osaaminen. Kyseessä on hyvin iso ja monimutkainen kokonaisuus, jonka tutkimiseen ja kehittämiseen tarvitaan monitieteistä yhteistyötä, parhaita tutkimusmenetelmiä ja alan asiantuntijoita, iloitsee Kuparinen.  

Hanke sisältää myös tiivistä yhteistyötä tanskalaisen (Aarhus University) ja norjalaisen (Institute of Marine Research) tutkimusryhmien kanssa. 

Aiheeseen liittyvä sisältö