Päästöt vaikuttavat vesieliöiden kasvuun ja käyttäytymiseen
Kalastus kohdistuu tunnetusti keskikokoisiin ja suuriin yksilöihin alamitta- ja pyydysrajoitusten kautta, suosien monesti saalislajien nopeaa elinkiertoa. Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että seeprakalat, joilla on erilaisia elinkierto-ominaisuuksia, reagoivat eri tavoin jatkuvaan mangaanisulfaattialtistukseen (MnSO4).
- Keskityimme tutkimuksessamme kahteen elinkiertotyyppiin: nopeasti kasvaviin kaloihin, joille on ominaista nopea nuoruusiän kasvu, varhainen sukukypsyminen ja pienempi koko sekä hitaasti kasvaviin yksilöihin, joille on ominaista hitaampi nuoruusiän kasvu, myöhempi sukukypsyminen ja suurempi koko, selventää akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
Kalojen elinkierto-ominaisuuksien huomiointi luonnonsuojelussa
Tulokset osoittavat, että MnSO4-altistus hidastaa seeprakalojen kasvua ja laskee niiden kuntokerrointa, mikä on yksi hyvinvoinnin mittari. Vaikutusten laajuus vaihtelee kuitenkin elinkiertotyypin mukaan. Kalat, joilla oli nopea elinkiertostrategia, olivat herkempiä MnSO4:lle, sillä korkeissa altistuspitoisuuksissa ne kasvoivat hitaammin. Lisäksi niillä oli alhaisempi kuntokerroin ja ne söivät vähemmän verrattuna lajitovereihinsa, joilla oli hidas elinkiertostrategia.
- Tuloksemme osoittavat, että pitkäkestoinen mangaanisulfaattialtistus alhaisina pitoisuuksinakin voi heikentää kalojen kasvua ja selviytymistä, ja elinkierto-ominaisuuksien vaihtelulla voi olla ratkaiseva merkitys yksilöiden stressinsietokyvyn muokkaamisessa, kertoo Uusi-Heikkilä. Tämä tutkimus korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon populaatioiden elinkierto-ominaisuuksien piirteet ympäristöriskien arvioinnissa ja suojelustrategioissa, sekä huomioida kalastuksen ja ympäristömuuttujien yhteisvaikutukset kalakantoihin, hän jatkaa.
Lisätietoa päästöjen ja ympäristövaikutusten arviointiin
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten mangaanisulfaatin kaltaiset ympäristöön päätyvät vierasaineet voivat vaikuttaa eri tavoin vesieliöihin niiden elinkiertostrategioihin perustuen.
- Näillä tuloksilla on merkittäviä vaikutuksia, kun halutaan ymmärtää kalakantojen elinkelpoisuutta ja sopeutumiskykyä ihmistoiminnan vaikutusten alaisissa elinympäristöissä, sanoo Uusi-Heikkilä.
Tutkimus toteutettiin osana Emil Aaltosen säätiön rahoitusta professori Anna Kupariselle ja hänen tutkimusryhmälleen.
Artikkelin tiedot:
- Fish with slow life-history cope better with chronic manganese exposure than fish with fast life-history, Silva Uusi-Heikkilä, Jouni K. Salonen, Juha S. Karjalainen, Ari Väisänen, Johanna Hippeläinen, Teemu ±á䳾ä°ù±¹³Ü´Ç, Anna Kuparinen, Wiley Ecology and Evolution, 8.8.2024
- Linkki artikkeliin:
- Doi-numero:
