Väitös: Keskustelu kestävästä ruokapolitiikasta vilisee erilaisia tulkintoja ja määritelmiä (Tikka)
Tutkimuksessaan Tikka analysoi, miten kestävyyttä tulkitaan joukkoruokailun, kuten vaikkapa koulu- tai laitosruokailun, yhteydessä ja miten ruoka-aputoimintaa kehystetään kestävyyden näkökulmasta julkisessa keskustelussa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty eri osatutkimuksissa. Niitä yhdistää paitsi kestävyyden ja sen tulkintojen merkitys, myös niiden kytkeytyminen julkiseen hyvinvointivastuuseen ja julkiseen valtaan.
Monitulkintaisuus hämärtää tavoitteita
"Tutkimukseni tulosten valossa keskustelu kestävästä ruokapolitiikasta on hankalaa, sillä se on monimutkainen eri tulkintojen, tavoitteiden ja painotusten kokonaisuus", Tikka kertoo.
Esimerkiksi paikallista elinkeinoa tukevat ratkaisut voivat olla sosiaalisesti ja paikallisesti kestäviä, mutta ympäristönäkökulmasta katsottuna ne voivat näyttäytyä kestämättöminä. Juuri tässä piilee kestävyystermin ”tyhjyyden” merkitys: mikäli emme ole tarkkoina määrittelyn kanssa, eri osapuolet voivat puhua toistensa ohi.
”Puhutaan aidasta ja aidan seipäästä, eli aihe on sama, mutta näkökulmat aivan erilaiset”, Tikka toteaa.
Toisaalta kestävyyttä voidaan käyttää myös oikeuttamaan ja perustelemaan toimintaa, joka ei tarkemmin tutkailtuna olekaan niin kestävää kuin annetaan ymmärtää. Esimerkiksi ruokahävikin ohjaaminen ruoka-apuun uudelleenjaettavaksi kehystää toimintaa niin sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti kestäväksi, vaikka toiminta ei tosiasiassa vastaa ongelmien juurisyihin – ruokajärjestelmän ylituotantoon tai tuloköyhyyteen.
"Jotta kestävän ruokapolitiikan tavoitteet toteutuisivat käytännössä, on tärkeää nostaa esiin, miten eri toimijat ja instituutiot tulkitsevat ja määrittelevät kestävyyden", Tikka korostaa.
YTM Ville Tikan yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan Resource wisdom on a plate: Analysing the interpretation and practical implementation of sustainability from a food provision perspective tarkastustilaisuus pidetään 12.4.2025 klo 12 alkaen paikassa S212 Vanha juhlasali. Vastaväittäjänä toimii professori Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tiina Silvasti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä:
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
Yhteystiedot
