Ä¢¹½Ö±²¥

Viruksia on kaikkialla. Useimmat luonnossa esiintyvät virukset ovat vaarattomia ihmisille, ja niillä voi olla tärkeä rooli ekosysteemien toiminnalle. Viime vuosien aikana on löydetty jättiviruksia, jotka voivat olla kooltaan jopa bakteerien kokoisia. Nämä virukset infektoivat ameeboita ja muita mikroskooppisia eliöitä. Suurin osa tähän mennessä tunnistetuista jättiviruksista on löydetty Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, ja niiden elinkiertoja ja levinneisyyttä tunnetaan huonosti. 

Suomalaisella jättiviruksella ranskalaisia sukulaisia

Jyväskylän yliopistossa aloitetussa tutkimuksessa eristettiin jättiviruksia ensimmäistä kertaa Suomesta. Jyvaskylavirukseksi nimetty jättivirus löytyi ympäristönäytteitä sekoitettaessa Acanthamoeba castellanii -ameebaviljelmään. Viruspartikkeli on halkaisijaltaan 200 nanometriä, eli noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi. 

- Kansainvälisen yhteistyön avulla selvitimme Jyvaskylaviruksen perimän ja rakenteen, ja sen havaittiin olevan sukua aiemmin Ranskasta eristetyille Marseilleviruksille. Lisäksi ympäristönäytteissä havaittiin muitakin uusia jättiviruksia, iloitsee professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta. 

Uusi jättivirus säätelee maaperän mikrobipopulaatioita

Tutkijoiden tekemä löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä maaperässä ja vesistöissä, jopa pohjoisissa ympäristöissä. 

- Havainto auttaa meitä ymmärtämään paremmin mikrobien välisiä vuorovaikutuksia ja virusten roolia kaikkien eliöiden populaatioiden säätelijänä. Lisäksi tieto tuottaa uutta tietoa jättivirusten rakenteista, selventää Sundberg. 

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä eLife-sarjassa.

Artikkelin tiedot:

• G. M. D. F.  Almeida, I. Arriaga, B. L. de Azevedo, M. Leppänen, J. S.Abrahao, J.Andreani, Davide Zabeo, J. Ravantti, N. G. A. Abrescia, L.-R. Sundberg: Genomic and structural insights into Jyvaskylavirus, the first giant virus isolated from Finland. eLife13:RP103492

• Doi-numero: h