Kaksi merkittävää ERC-rahoitusta Jyväskylän yliopistoon – Luvassa uusia avauksia maankäytön etiikkaan ja molekyylibiologiaan

Teoria maankäytön ympäristöetiikasta
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen apulaisprofessori Teea Kortetmäen hanke Environmental landscape ethics: a theory of cohabitability (COHAB) tutkii maankäytön muutosta, joka on yksi luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pääsyistä.
Rahoituksen saanut COHAB-hanke luo uudenlaisen maankäytön ympäristöetiikan teorian, jossa maankäyttöä ja sen eettistä kestävyyttä tarkastellaan ympäristöetiikan välinein. Ympäristöetiikka on tutkimusala, joka tarkastelee ihmistoiminnan eettistä kestävyyttä ei-inhimillisen luonnon näkökulmasta.
Ympäristöetiikka on aiemmin lähestynyt maankäyttöä lähinnä määrällisestä näkökulmasta kysyen, mihin tarkoituksiin ja paljonko maata on eettisesti hyväksyttävää käyttää. – Laadullisen näkökulman puuttumisen vuoksi suurin osa maapallon maa-alasta on pudonnut ympäristöetiikan tarkastelun ulkopuolelle, mikä on kestämätöntä, Kortetmäki toteaa.
Maankäytön ympäristöetiikan tutkimus vaatii uusia käsitteitä ja menetelmiä. Näiden menetelmien kehittämiseksi hanke tekee poikkitieteellistä, muun muassa maisemaekologian tutkimuksesta ammentavaa työtä.
Tutkimus ankkuroituu uuden käsitteen, yhteisasutettavuuden (cohabitability), ympärille. Lähtöoletuksena on, että eettisesti hyväksyttävä maankäyttö turvaa ja edistää erilaisten maa-alueiden asutettavuutta laajalle lajijoukolle. Näin myös ihmiskäytössä oleva maa-ala tulee tarkastelluksi yhteisasutettuna elinympäristönä, jossa ihminen on yksi asukas- ja käyttäjälaji muiden kanssaeläjien joukossa.
Mysteerinä jättifaagit
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Elina Laannon Life of Giant phages (GIAPHAGE) -projektissa tutkitaan jättifaagien biologiaa ja ekologiaa. Faagit ovat bakteereita infektoivia viruksia ja maapallon monipuolisimpia ja monilukuisimpia ”olioita”. Vaikka ne ovat silmälle näkymättömiä, niillä on merkittävä rooli elämän monimuotoisuuden ylläpitäjinä.
Jättifaagi ts. megafaagi omaa yli 600 000 emäsparin pituisen genomin. Niitä on tähän asti tunnistettu ainoastaan sekvensointimenetelmillä eikä yhtään konkreettista eristettyä jättifaagi-kantaa ei ole ollut olemassa. Tässä projektissa hyödynnetään suomalaisista järvistä ja joista löytyneitä maailman ensimmäisiä eristettyjä jättifaageja.
– Jättifaagi-kantojen avulla päästään ratkomaan monta selvittämätöntä mysteeriä. Miltä ne näyttävät? Miten ne infektoivat bakteeria? Miten bakteerisolun koneiston vallannut jättifaagi muuttaa solun toimintaa ja metaboliaa ja millainen vaikutus sillä on ympäristöön, Laanto selventää.
Laannon hankkeessa selvitetään myös jättifaagien kilpailua ns. tavallisten faagien kanssa. Eristettyjen jättifaagien on havaittu kantavan genomissaan bakteereilla tunnettuja CRISPRCas immuunipuolustuskoneistoja ja yksi tutkimuksen tavoitteista on selvittää käyttävätkö jättifaagit koneistoa hyväkseen faagien välisessä kilpailussa.
– Tutkimuksella saadaan kerättyä faagien monimuotoisuuden palapeliin uusia palasia. Tutkimuksessa tuotetulla tiedolla voi olla huomattava vaikutus siihen, miten faagien roolia ympäristössä ymmärretään. Koska jättifaageilla on runsas määrä aiemmin kuvaamatonta geneettistä materiaalia, voi tutkimus myös avata ovia uusiin molekyylibiologisiin innovaatioihin, Laanto kertoo.
äپٴᲹ:
Apulaisprofessori Teea Kortetmäki, teea.t.kortetmaki@jyu.fi, +358401834918
Tutkija Elina Laanto, elina.laanto@jyu.fi, +358 50 433 9850
Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) tiedote: