Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation
Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat juuri saaneet Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 1,4 miljoonan euron rahoituksen Grafeeniin perustuva hermo-kone rajapinta – GINII –hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa laitetta hermojen ja koneiden väliseen kaksisuuntaiseen kommunikaatioon.
- Menetettyjen raajojen korvaaminen robottimaisilla proteeseilla on ollut pitkään science fictionia, mutta tieteen ja teknologian kehittymisen myötä, alkaa se nyt olemaan mahdollista. Avainasemassa tässä kehityksessä on rajapintalaite, joka lukee hermojen signaaleita ja välittää ne eteenpäin proteesille, ja toisinpäin, kertoo professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Hän on myös hankkeen johtaja.
Ihmemateriaali grafeeni
Rajapintalaitteita on jo olemassa, mutta ne ovat vielä kömpelöitä, isokokoisia ja koostuvat kovista materiaaleista, joita kudokset hylkivät. Tähän ongelmaan tuo potentiaalisesti ratkaisun nanomateriaali grafeeni, joka on yhden atomin paksuinen hiilikalvo.
- Grafeeni on erittäin ohut, vain yhden atomikerroksen paksuinen materiaali, joka on myös bioyhteensopiva. Grafeenin erinomaisia ominaisuuksia ovat sähkön- ja lämmönjohtokyky, läpinäkyvyys ja mekaaninen kestävyys. Teräkseen verrattuna, sillä on 200-kertainen vetolujuus, mikä tekee siitä nanomekaanisiin sovelluksiin sopivan materiaalin, selventää Pettersson.
Uusi teknologia parantaa elämänlaatua ja luo liiketoimintaa
Hankkeessa yhdistyy nanotiede ja neurotiede. Tavoitteena on ratkaista nykyteknologian merkittävä ongelma laitteiden käytöstä kudoksissa, kuten hermoissa ja aivoissa.
- Hankkeemme myötä Suomella on erinomainen mahdollisuus tulla merkittäväksi toimijaksi kyseisellä alalla. Sen lisäksi, että hankkeen pitkän ajan tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua, tullaan myös kehittämään uutta teknologiaa, joka johtaa uuden liiketoiminnan syntymiseen, iloitsee Pettersson.
Hanke toteutetaan yhdessä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan kanssa. Hanke alkaa 1.8.2025.
