Työajan fyysinen aktiivisuus korostaa palautumisen tärkeyttä
Fyysistä aktiivisuutta on pidetty tärkeänä palautumiseen vaikuttavana tekijänä. Työajan ja vapaa-ajan aktiivisuudella voi kuitenkin olla vastakkaisia vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että niillä työntekijöillä, joilla työpäivän aikainen fyysinen aktiivisuus oli suurta, myös koettu palautumisen tarve oli korkea.
”Liikuntasuosituksen täyttäminen työajan fyysisellä aktiivisuudella ei välttämättä tuota liikunnan toivottuja terveysvaikutuksia”, pohtii väitöskirjatutkija Tiina Karihtala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tässä tutkimuksessa vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrä ei ollut yhteydessä palautumiseen. Lisää tietoa tarvitaan siitä, miten vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden eri muodot vaikuttavat palautumiseen ja millainen fyysinen aktiivisuus voisi tukea palautumista yksilöllisesti parhaiten.
Tutkimuksen tulosten mukaan korkea palautumisen tarve oli yhteydessä myös unettomuuteen. Palautumisen tarpeen ja unettomuuden välinen yhteys oli vahva erityisesti niillä työntekijöillä, joilla työpäivän aikainen fyysinen aktiivisuus oli suurta. Tulos kertoo palautumisen monitahoisesta luonteesta.
”Erityisesti jos työajan fyysinen aktiivisuus on suurta, tulisi kiinnittää huomiota riittävään ja laadukkaaseen uneen sekä etsiä yksilöllisesti sopivia palautumiskeinoja sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla”, Karihtala toteaa.
Nykyajan arki on kiireistä ja kuormittavaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Riittävä palautuminen on välttämätöntä sekä terveydelle että työkyvylle. Tasapainoinen arki syntyy, kun työ, vapaa-aika ja uni muodostavat kokonaisuuden, jossa kuormitus ja palautuminen ovat sopivassa suhteessa.
Väitöskirjatutkimus perustuu Työterveyslaitoksen DagisWork -Työkykyä edistävä päiväkotityöntekijöiden työpaikkainterventio -tutkimushankkeeseen.
äöپܳܲ
TtM Tiina Karihtalan väitöskirjan ”Recovery from Work, Sleep and Physical Activity in Daycare Personnel - Cluster Randomised Controlled Trial with a Remote Multiple Health Behaviour Change Approach” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 25.4.2025 klo 12 Agorassa salissa Ag B222.1 Gamma. Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Tuija Tammelin (Likes) ja kustoksena emeritus professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Karihtala on työskennellyt fysioterapeuttina ja kouluttajana, asiantuntijatehtävissä kolmannella sektorilla sekä fysioterapian lehtorina. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimus- ja kehittämispäällikkönä Metropolia ammattikorkeakoulussa.
äپٴᲹ:&Բ;
Tiina Karihtala, TtM
tiina.karihtala@gmail.com
