Suomenkielinen jouluperinne on kotoisin Seminaarinmäeltä
Kansakoululaitoksen myötä ryhdyttiin viettämään syyslukukauden päätteeksi koulun joulujuhlia, joihin lahjakkaat opiskelijat tekivät uusia joulurunoja ja -lauluja (Pajamo 1976). Joulujuhliin osallistuivat harjoituskoulun oppilaat ja seminaarin opiskelijat yhdessä. Juhlien ensimmäisenä näyttämönä toimi seminaarin juhlasali, nykyinen Seminarium-rakennuksen juhlasali .
Valmistuttuaan opettajat veivät kuusijuhlaperinteen mukanaan eri puolille Suomea. Kuusijuhlista muodostui koko koulun ja kylän yhteinen lukukauden päätös ja myös malli muiden, myöhemmin perustettujen opettajaseminaarien juhlakulttuurille.
Jyväskylän seminaarin opettajat toivat Keski-Euroopan opintomatkoiltaan vaikutteita joulunviettoon. Jouluperinteet, joulukoristeet ja juhla-asuun puettu joulukuusi siirtyivät vähitellen kansakoulujen kuusijuhlista suomalaiskotien jouluun.
Seuraava suomenkielinen seminaari aloitti Sortavalassa vuonna 1880. Jyväskylän seminaari loi kansakouluopetukseen ja opettajankoulutukseen monia keskeisiä käytäntöjä, jotka siirtyivät muihin seminaareihin. Merkittävää kansakoulujen juhlaperinteiden kannalta on, että Jyväskylän ja Sortavalan seminaarien jälkeen seuraava yhteisseminaari nais- ja miesopiskelijoille perustettiin vasta 1900-luvun puolivälissä. Jyväskylän yhteisseminaarin myötä opiskelijoina oli monia ansioituneita nais- ja miesrunoilijoita ja säveltäjiä, joiden suhde suomenkieliseen jouluun on syntynyt nimenomaan opiskeluajalla.
