Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Julkaistu
24.6.2025

Jyväskylän yliopisto koordinoi kolmea hanketta, joiden rahoitus on yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. 

Professori Heli Valokivi johtaa hanketta Katveet ja rajapinnat – gerontologisen sosiaalityön palvelupolut ja työnjako (KATVE). Rahoitusta myönnettiin 420 000 euroa. Hankkeessa on osatoteuttajana mukana Tampereen yliopistosta professori Laura Kalliomaa-Puhan ٳٰܳ쾱ܲä.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan iäkkäiden sosiaalityön palvelupolulle ohjautumista ja ammattilaisten palvelupolun eri vaiheiden rooleja, työnjakoa ja yhteistyötä. Tavoitteena on kartoittaa haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden reittejä palveluihin ja selvittää ammattilaisten yhteistyötä polun rakentamisessa sekä ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Tutkimus tuottaa uutta tietoa gerontologisen sosiaalityön kentästä, palvelupoluista ja niiden katveista. Se pyrkii parantamaan ikääntyneiden pääsyä oikea-aikaisiin ja riittäviin palveluihin sekä kehittämään ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön professori Kati Turtiainen johtaa tutkimushanketta Ihmiskauppa sosiaalihuollossa kohdattavana ilmiönä (IHKA). Myönnetty rahoitus on 327 558 euroa. Chydeniuksesta tutkijana on yliopistonopettaja Eeva Elfving Ström. Lisäksi tutkimuskonsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto tutkijanaan dosentti Marja Katisko sekä Helsingin kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotoutumista tukeva sosiaalityö.   

Tutkimuksessa selvitetään, miten ihmiskaupan uhrit saavat kokonaisvaltaista ja tarpeenmukaista apua suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Tutkimuksessa pureudutaan muun muassa ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyviin erityiskysymyksiin, palvelujärjestelmän haasteisiin ja ihmiskaupan sukupuolisensitiivisyyteen ja laitoksista luvatta lähteneiden alaikäisten nuorten kysymyksiin. Tavoitteena on myös luoda käytäntörelevantit suositukset siitä, miten ihmiskaupan uhrien oikeudet huomioivaa työotetta tulee vahvistaa ihmiskauppaerityisessä sosiaalihuollossa.

“Olen erittäin ilahtunut tutkimushankkeelle myönnetystä rahoituksesta, koska sosiaalihuollossa on vuosia toivottu ammattietiikkaan sidottua tutkimusperustaista tietoa ja siihen perustuvia käytännön suosituksia ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyvän työn tueksi”, sanoo Turtiainen.

Apulaisprofessori Johanna Kiili johtaa hanketta Vastuu lastensuojelussa (VaLa). Hankkeelle myönnettiin 365 000 euroa. Tutkimushankkeen osatoteuttajina toimivat Keski-Suomen hyvinvointialue sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Sointu Möllerin johdolla ja lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu toiminnanjohtaja Jari Ketolan johdolla.  

Hanke analysoi julkisen vallan vastuuta instrumentaalisena ja relationaalisena vastuuna. Lastensuojelussa vastuu on sosiaalityöntekijän (instrumentaalisesta) virkavastuuta ja ihmissuhteissa tapahtuvaa työskentelyä sekä yhteiskunnallisesta vastuusta lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi (relationaalinen vastuu). Vastuuta analysoidaan hankkeessa kolmesta näkökulmasta, jotka ovat hallinnollinen vastuu ja valvovien viranomaisten näkökulma, ammatillinen virkavastuu ja lastensuojelun ammattilaisten harkintavalta, sekä kansalaisvastuu, joka tarkoittaa palveluiden käyttäjien – tässä tutkimushankkeessa lasten ja nuorten – näkökulmien tarkastelua.

”Lastensuojelun vastuuta koskettavaa kansallista tutkimustietoa on niukasti, vaikka lastensuojelu on haastavaa suhteissa tehtävänä viranomaistyötä. Tästä syystä hankkeessa on moninäkökulmainen ote, joka mahdollistaa vastuun tarkastelun sosiaalityön ammattilaisten, valvovien viranomaisten sekä lasten ja nuorten näkökulmista”, kommentoi Kiili.

”Vastuukysymysten selkeä tarkastelu vahvistaa ammattilaisten osaamista tukien heitä haastavissa ja kompleksisissa asiakastilanteissa, vahvistaen näin lastensuojelussa työskentelyn kiinnostavuutta sekä pitovoimaa”, Kiili jatkaa.