Ģ��ֱ��

Jyväskylän yliopistosta rahoituksen sai hanke Deindustrialisaatio Suomessa: Valtionyhtiöiden erityisrooli paikallistalouden tukemisessa ja kriisinhallinnassa. Hanketta johtaa taloushistorian apulaisprofessori FT Pasi Nevalainen.  

Teollisuuden murros Suomessa 1960-luvulta tähän päivään 

Talouden rakennemuutos ymmärretään yleisesti positiivisena – uusi teknologia on tehokkaampaa, vihreämpää ja siirtää talouden painopistettä savupiipputeollisuudesta palveluihin. Muutokseen liittyy myös monia ongelmia. Monilla alueilla perinteiset työpaikat katoavat, mutta uusia ei synny tilalle. Tuotantolaitosten sulkemiset aiheuttavat paikallisia kriisejä, joilla on kauaskantoiset vaikutukset alueen talouteen ja paikallisyhteisöihin.  

Projekti tarkastelee teollisuuden murrosta Suomessa 1960-luvulta tähän päivään. Erityisesti projekti tarkastelee valtion roolia talouden rakennemuutoksen hallinnassa paikallisella tasolla: mitä erityisiä odotuksia valtiolle ja valtion omistamalle liiketoiminnalle on asetettu muutostilanteessa? Historiallisen tutkimuksen tavoite on ymmärtää paremmin rakennemuutoksen dynamiikkaa sen varjopuolien hallinnan näkökulmasta. 

“Suomessa on monia paikkakuntia, jotka ovat riippuvaisia yhdestä tai kahdesta tehtaasta, jotka tarjoavat työpaikat sekä identiteetin. Tässä projektissa keskitymme yrityksen ja paikallisen yhteisön väliseen suhteeseen erityisesti silloin kun työpaikat ovat katoamassa. Tutkimus kohdistuu valtionyhtiöihin, mutta myös yleisemmin siihen, miten valtioon ja yrityksiin kohdistuvat odotukset paikallisen talouden kehittämiseksi ovat muuttuneet”, Nevalainen kertoo. 

“Taloushistoriassa luonnollisesti haluamme ymmärtää paremmin yrityksen ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Tämä projekti auttaa myös ymmärtämään ja sitä kautta hallitsemaan niitä haasteita, joita talouden rakennemuutos tuo tullessaan.” 

Nevalainen on myös Suomen Akatemian rahoittama akatemiatutkija kaudella 2020–2025. Hänen tutkimuksensa kohdistuu yhteiskunnan ja liiketoiminnan väliseen vuorovaikutukseen.