Saavatko aktiivisuusranneke tai muut sovellukset meidät liikkumaan? Tutkimus osoitti etäteknologian hyödyt erityisesti kuntoutuksessa

Sanna Säteri tutki väitöskirjassaan vaikuttaako liikunnan lisäämiseen tarkoitettu etäteknologia, esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älypuhelinsovellus, fyysisen aktiivisuuden määrään aikuisilla. Fyysinen aktiivisuus on keskeinen tekijä terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien hoidossa, ja nopeasti kehittyvästä teknologiatarjonnasta on pyritty löytämään ratkaisuja sen lisäämiseen.
Sanna Säterin kuva
Julkaistu
20.1.2025

Väitöskirjatutkimus on osa kahta laajempaa, KELA:n rahoittamaa ja dosentti Tuulikki Sjögrenin johtamaa tutkimuskokonaisuutta, ja se keskittyy etäteknologian käyttöön erityisesti sydänkuntoutuksessa. 

Etäteknologia tehokasta erityisesti kuntoutuskäytössä 

Tutkimuksessa havaittiin etäteknologian avulla toteutetun liikunnallisen intervention olevan yhtä tehokasta verrattuna tavanomaiseen kasvotusten tai kirjallisen materiaalin avulla toteutettuun interventioon. Sen sijaan erityistä lisäarvoa etäteknologia toi eri sairauksien kuntoutukseen, jossa se lisäsi fyysistä aktiivisuutta 25 % perinteisiä menetelmiä enemmän.  

Myös sydänkuntoutuksessa etäteknologian käyttö osoittautui lupaavaksi. Satunnaistetussa koeasetelmassa havaittiin, että etäteknologian käyttö omakuntouksen tukena toi lisäarvoa, lisäten kevyttä fyysistä aktiivisuutta ensimmäisen 6 kk aikana keskimäärin 5,4 viikkotuntia kontrolliryhmää enemmän. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja kohtalaisessa tai raskaassa fyysisessä aktiivisuudessa. 

"Kun kyseessä on kuntoutujaryhmä, jonka fyysinen aktiivisuus on tyypillisesti alhaisempaa liikkumiseen liittyvien pelkojen sekä toimintakyvyn haasteiden vuoksi, voi vähäinenkin liikunnan lisäys edistää terveyttä", Säteri sanoo. 

Sydänkuntoutujien teknologiamyöntyvyyttä tutkittaessa aktiivisuusmittarit ja internetpohjainen valmennusohjelma koettiin hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi. 

Sanna Säterin fysioterapian väitöskirja "The promotion of physical activity with remote technology, with a special focus on cardiac rehabilitation” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 31.1.2025 klo 12 alkaen Liikunta-rakennuksessa salissa L304. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Bäck (Linköpingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Tuulikki Sjögren (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio pidetään suomeksi.

äپdz:  

TtM Sanna Säteri 
Jyväskylän yliopisto 
äöDzپ: sannasateri@gmail.com 
Puhelin: 0440230785 

Aiheeseen liittyviä uutisia

Sheryl Cooke
äöپdzٱ
2.5.2025

Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä (Cooke)

MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa.
Olli-Pekka Paananen
äöپdzٱ
29.4.2025

Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena (Paananen)

YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Kaksi miestä kuntoilemassa ulkona puistossa
Tiedeuutinen
29.4.2025

Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.