Peruskoulu kaipaa kirkkaamman suunnan

Peruskoulun tulevaisuutta ja erityisesti sen tarvetta muuttua ruodittiin 26.6. Porin Suomi-areenalla JYU.Edun järjestämässä paneelikeskustelussa Pitäisikö koulun muuttua? Laskevien PISA-tulosten, polarisoituneen koulukeskustelun ja koulusegregaation myötä kysymys on mitä ajankohtaisin, ja paneelikeskustelu keräsikin Porin kaupungintalon puiston täyteen seuraajia.
HP Parviainen, Minja Koskela, Sirpa Eskelä-Haapanen, Jaakko Salo, Venla Bernelius
Julkaistu
28.6.2024

Paneelikeskustelussa korostui peruskoulun tarve muuttua. Panelistit olivat pitkälti samaa mieltä siitä, että keskeistä olisi nyt rohkeasti priorisoida, mikä koulussa on tärkeää, ja strategisesti sekä pitkäjänteisesti kehittää koulua sen suuntaisesti. Opettajien ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kiteytti peruskoulun kehittämisen suunnan ajatukseen tehtävistä, joista koulussa ei tulisi livetä, vaan erityisesti keskittyä niihin.

Mitkä sitten ovat niitä asioita, joista peruskoulussa ei tule livetä? Lopulliseen listaan ei tässä keskustelussa päästy, mutta yhtä lailla on tärkeä keskustella siitä, mistä ei tule luopua. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen muistutti, että opettajan autonomiaa ei tulisi tulevaisuudessakaan puuttua. Panelistien yksimielinen näkemys olikin se, että suomalaisen peruskoulun onnistumiseksi on 2000-luvulla laskettava korkeasti koulutetut, sitoutuneet ja motivoituneet opettajat.

Suomalaisen koulun arvoperusta, erityisesti tasa-arvo puhutti paljon panelisteja. Kansanedustaja Minja Koskela (vas.) korosti, että peruskoulun ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on keskeistä turvata ja varmistaa yhdenvertaisuuden toteutuminen niin, että lähikoulu-periaate on todellisuutta tulevaisuudessakin. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Venla Bernelius puolestaan korosti tuen ja resurssien tarvetta koulusegregaation estämisessä.

Koulu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan yhteiskunnallinen kehitys näkyy koulussa, mutta yhtä lailla koululla on mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa. Se tapahtuu kahdella tasolla: määrittelemällä peruskoululle suunta ja luomalla sen mukainen opetussuunnitelma. Toisella, toimeenpanevalla tasolla varmistetaan, että muutos toteutuu käytännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdään tällä hetkellä visiotyötä, jonka tavoitteena on rakentaa suuntaviivoja tulevaisuuden perusopetukselle. Perusopetuksen opetussuunnitelma puolestaan täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, joten sekin tultaneen uudistamaan lähitulevaisuudessa. Peruskoulusta ei siis pelkästään puhuta, vaan sitä luodaan, joten nyt on oikea aika olla sen suhteen aktiivinen ja osallistua sen visiointiin ja rakentamiseen. 

Keskustelu jatkuu Jyväskylän Kesässä

Suomi-Areenan paneelikeskustelu Pitäisikö koulun muuttua? oli osa JYU.Edun järjestämiä, koulun tulevaisuutta käsitteleviä keskusteluja, joista seuraava käydään 5.7. Jyväskylän Kesässä otsikolla  

(vaatii kirjautumisen)

Aiheeseen liittyvä sisältö