Persoonallisuuden piirteesi voivat selittää, miten jaksotat päivittäistä liikkumista ja paikallaanoloa
Tutkimuksessa mitattiin ihmisten persoonallisuuden piirteitä heidän ollessaan 33-, 42-, 50- ja 61-vuotiaita. Persoonallisuuden piirteistä muodostettiin persoonallisuusprofiileja, jotka kuvasivat neuroottisuuden, ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden, avoimuuden ja ystävällisyyden piirteiden yhdistelmiä.
"Aineistostamme erottui viisi persoonallisuusprofiilia, jotka nimettiin joustaviksi, hauraiksi, yliohjautuviksi, aliohjautuviksi ja tavallisiksi," kertoo tutkimusjohtaja Katja Kokko.
Aiemmissa samaan aineistoon perustuvissa analyyseissa profiilit on yhdistetty itsearvioituun terveyteen.
"Joustavien profiiliin kuuluvat henkilöt kokivat terveytensä parhaimmaksi ja hauraiden profiiliin kuuluvat heikoimmaksi", Kokko kertoo.
Tuore tutkimus yhdisti ensimmäisen kerran persoonallisuusprofiilit fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon, joita arvioitiin liikemittarilla tutkittavien ollessa 61-vuotiaita. Päähavainto oli, että eri persoonallisuusprofiileihin kuuluvat henkilöt erosivat toisistaan siinä, miten he jaksottavat fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa päivän aikana.
Joustavien profiiliin kuuluville henkilöille kertyi sekä fyysistä aktiivisuutta että paikallaanoloa muita pidemmissä pätkissä, kun taas esimerkiksi hauraiden profiiliin kuuluvat henkilöt tauottivat useammin paikallaanoloaan.
"Tällaiset havainnot voivat kieliä siitä, että joustavat, joita kuvasi muita korkeampi tunnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus, ovat tavallisemmin liikunnan harrastajia. Toisaalta hauraat, joita kuvasi muita korkeampi neuroottisuus, eivät välttämättä viihdy pitkään paikallaan ja puuhailevat mieluummin keveiden askareiden parissa", pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola.
Neuroottisuus on yhdistetty tutkimuksissa usein runsaampaan paikallaanoloon. Tässä tutkimuksessa hauraiden profiiliin kuuluvat henkilöt kuitenkin tauottivat paikallaanoloaan usein, mikä on hyväksi terveydelle, Ahola kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuusprofiilien yhteyttä myös fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon väliseen suhdelukuun, joka on aiemmassa tutkimuksessa ollut yhteydessä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Kun reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden osuus paikallaan vietetystä ajasta ylitti kymmenesosan, kuolleisuusriski seuraavan kymmenen vuoden aikana laski jyrkemmin.
"Vaikka persoonallisuusprofiilit eivät eronneet toisistaan fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrän tai niiden välisen suhdeluvun osalta tilastollisesti merkitsevästi, niin erityisesti joustavien ja tavallisten profiiliin kuuluvien henkilöiden suhdeluvut olivat suotuisia tutkimuksessamme", summaa Ahola.
Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samojen yksilöiden kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta ja Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, jotka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Suomen kulttuurirahasto.
ܱäܱ첹:
Ahola, J., Kekäläinen, T., Chastin, S., Rantalainen, T., Kinnunen, M-L., Pulkkinen, L. & Kokko K. (2024). Do personality profiles contribute to patterns of physical activity and sedentary behavior in adulthood? A prospective cohort study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 21, 107.
Yhteystiedot:
Katja Kokko
tutkimusjohtaja, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta
katja.r.kokko@jyu.fi
+358 40 8053 500
Lapsesta aikuiseksi -tutkimus ja TRAILS-hanke
