Tutkimus tuo uutta tietoa tekoälyn käytön mahdollisuuksista fysioterapiassa ja kuntoutuksessa
Tekoäly on arkipäiväistynyt ja sen odotetaan muovaavan merkittävästi myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kuntoutusta ja kuntoutumista, vallitsevia toimintakulttuureja, työn johtamista ja organisointia sekä ammattilaisten asiantuntijuutta.
Kuntoutuksen tarve on kasvanut maailmanlaajuisesti. Yhteiskunnan resurssit pysyvät kuitenkin ennallaan tai vähenevät. Kansallisissa terveydenhuoltoon liittyvissä selvityksissä kuntoutus, kuten fysioterapia, ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Tekoäly on vahvasti esillä mediassa ja sen odotetaan edistävän terveydenhuoltoa ja auttavan kustannusten hallinnassa.
Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin paljon asioita, joita ei ole huomioitu riittävästi kuntoutuksessa, kuntoutuksen käytännön työssä, kuntoutustyön johtamisessa, kuntoutusammattien koulutuksessa tai alan tutkimuksessa.
Kesällä 2024 sosiaali- ja terveysministeriön perustama ja johtama SOTE- tekoälyn systeemiverkosto on yksi esimerkki alan yhteiskehittämisestä ja siitä, miten voitaisiin saada parempaa palvelua, tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä tekoälyratkaisujen avulla julkiselle sote-sektorille. Kansallinen toiminnan sisältöjen tarkempi tarkastelu tuo kuitenkin esiin selvän puutteen, eli kuntoutukseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta on vähäistä, eikä se kohdistu juuri lainkaan fysioterapiaan.
Jyväskylän yliopistossa selvitetään tekoälyn käytön mahdollisuuksia fysioterapiassa
Kuntoutukseen liittyvä kansainvälinen tekoälytutkimus on kuitenkin lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla.
Iso-Britanniassa on juuri julkaistu fysioterapiassa. Näissä suosituksissa huomioidaan tekoälyn käytön yleiset periaatteet, kuten turvallisuuteen, luottamuksellisuuteen, läpinäkyvyyteen, valinnan vapauteen, suostumukseen, kliiniseen vastuuseen, vaikuttavuuteen, kumppanuuteen, immateriaalioikeuksiin, riskienhallintaan, kestävyyteen ja koulutukseen liittyvät tekijät. Nämä Iso-Britannian suositukset antavat hyvän lähtökohdan Suomen kansallisten suosituksien kehittämisen tarpeista ja tarpeellisuudesta. Nämä suositukset perustuvat kuitenkin asiantuntijatyöhön sekä yleisiin tekoälysuosituksiin, ilman erityistä kuntoutuksen spesifisyyttä.
Edellä kuvattujen suositusten tärkeä viesti on, että tekoäly ei saisi korvata fysioterapeuttien ammatillista vastuuta, kokonaisvaltaisia tehtäviä tai ammatillista uteliaisuutta.
Dosentti, yliopistonlehtori Tuulikki Sjögrenin johtama Ihmisarvoinen ja merkityksellinen elämä -tutkimusryhmämme sai Työsuojelurahastolta rahoitusta tutkimukseen, jossa selvitetään tekoälyn käytön ja tulevaisuuden mahdollisuuksia fysioterapiassa.
Pyrimme tutkimuksessamme vastaamaan osaltamme tekoälyn käytön ja osaamisen tietotarpeeseen tuottamalla suomalaisen kuntouksen kontekstiin kansalliset suositukset ja toimenpide-ehdotukset ohjaamaan tekoälyn käyttöä fysioterapiassa. Kehitettävien suositusten tulisi antaa tietoa ja lisätä ymmärrystä tekoälyn käytöstä osana fysioterapeuttien ammatillista toimintaa suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa.
Tutkimus tuo suosituksia fysioterapeuttien työhön
Tutkimus tulee avaamaan uusia näkökulmia tekoälyn hyödyntämiseen fysioterapeuttien työvälineenä, keskittyen sen rooliin asiantuntijuuden vahvistamisessa ja työkulttuurin kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda myös suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia fysioterapeuttien työhön. Ne tulevat perustumaan laaja-alaiseen ja monimenetelmälliseen tutkimukseen.
Tutkimuksemme edistää osaltaan digitalisaatioon ja tekoälyn käyttöön liittyvän tematiikan ymmärtämistä suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksemme kohdistuu fysioterapeuttien työhön, mutta oletamme, että tutkimustuloksia voidaan soveltaa myös laajemmin kuntoutuksen kontekstiin.
Tutkimuksemme konkreettisina tavoitteina on:
- Lisätä tietoa ja ymmärrystä aikaisempaan tutkimuksiin perustuen tekoälyperustaisten työvälineiden käytöstä, käytön vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä fysioterapeutin työssä.
- Tuottaa tietoa, miten suomalaiset fysioterapeutit käyttävät uusia tekoälyyn liittyviä työvälineitä työssään.
- Tuottaa syvällistä tietoa ja ymmärrystä suomalaisten fysioterapeuttien tekoälyperusteisten työvälineiden käyttöön liittyvästä arvoperustasta osana fysioterapeuttien työtä.
- Luoda toimenpidesuosituksia fysioterapeuttien työhön.
Tutkimuksen uutuusarvoa lisää se, että aihetta lähestytään samanaikaisesi uuden työvälineen, asiantuntijuuden kehittymisen ja työkulttuurin näkökulmista, hyödyntäen erilaisia menetelmällisiä lähestymistapoja.
Kirjoittaja Sanna Laine työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tutkimushankkeessa ”Tekoälyn käyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet fysioterapiassa – tutkitusta tiedosta kansallisiin suosituksiin ja toimenpide-ehdotuksiin”. Hankkeen tutkijoita ovat Laineen ja Sjögrenin lisäksi projektitutkija Hilkka Korpi ja yliopistontutkija Ville Heilala. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Suomen fysioterapeuttien ammattiliiton kanssa. Tutkimus on osa JYU.Well -tutkimusyhteisöä, joka on eri tiedekunnat yhdistävä monialaisen hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö.
